Vahvat verkot ja joustava järjestelmä

Verkot mahdollistavat energiamurroksen. Uuden energiajärjestelmän tasapaino löytyy eri toimijoiden yhteistyöllä.

Sähköverkkopylväs kuvattuna taivasta vasten.

Uusi energiajärjestelmä perustuu vahvoihin verkkoihin. Suomen onnistuminen verkkojen rakentamisessa pohjaa huippuosaamiseen ja erinomaiseen lähtötasoon sekä älykkäisiin kannusteisiin. Paljon entistä vahvemmassa sähkönjakeluverkossa uusi tuotanto ja kulutus saadaan kohtaamaan. Vedyllä katetaan peräti puolet Suomen pohjois-eteläsuuntaisesta energiansiirrosta.

Lämpöverkot mahdollistavat teollisuuden ja datakeskusten tuottaman lämmön hyödyntämisen kaupungeissa. Lämpövarastoihin saadaan säilöttyä jopa kesällä tuotettua lämpöä talven varalle.

Tietokuvitus suomen energiaverkoista Euroopan mestari- ja sisukas suorittaja -skenaarioissa. Mestariskenaariossa Suomessa on +10 pohjois-eteläsuuntaista kantaverkkoyhteyttä, sähkön rajasiirtoyhteyksiä yli 8 000 MW, kansallinen vetyverkko ja rajasiirtoyhteydet, sähkönjakeluverkkojen kapasiteetti kasvanut 160 % ja hukkalämpöjen vastaanotto lämpöverkoissa kasvanut yli 100 %. Suorittaja-skenaariossa on +8 pohjois-eteläsuuntaista knataverkkoyhteyttä, sähkön rajasiirtoyhteyksiä 6 000 MW, ei laajaa vetyverkkoa, sähkönjakeluverkkojen kapasiteetti kasvanut 90 % ja hukkalämpöjen vastaanotto lämpöverkoissa kasvanut yli 50 %.
Euroopan mestari -skenaariossa Suomen energiaverkot ovat kehittyneet huomattavasti vuoteen 2040 mennessä.

Euroopan mestaruus saavutetaan vahvojen ja älykkäiden verkkojen varassa vuonna 2040

Sähkön ja vedyn siirtoverkot on toteutettu kokonaisuutena, jossa käyttäjät – sekä teollisuus että kuluttajat – saavat kasvaviin tarpeisiinsa energiaa luotettavasti. Verkkoja ja tuotantolaitosten sijoittumista suunnitellaan energiaintensiivisen teollisuuden kanssa. Vety- ja lämpöverkot sekä niihin liittyvät suuret energiavarastot tasaavat tuotannon ja kulutuksen vaihteluita.

Vahvan sähkönjakeluverkon palvelemat asiakkaat ovat aktiivisia energiajärjestelmän toimijoita. Heillä on kannusteet lisätä tai vähentää kulutusta tilanteen mukaan. Tekoälyn ja vahvojen verkkojen ansiosta jousto tapahtuu automaattisesti, toimintavarmuus on hyvä ja kustannukset ovat kohtuullisia.

Energiaa viedään myös naapurimaihin sähkönä, vetynä ja siitä jatkojalostettuina polttoaineina, mutta ennen kaikkea valmiina teollisuus- ja palvelutuotteina.

Kaukolämmöllä tärkeä rooli

Kaukolämpö tasapainottaa merkittävästi myös sähköjärjestelmää: yhteensä kolmen gigawatin tehoiset sähkökattilat ja satojen gigawattituntien lämpövarastot auttavat kysynnän ja tarjonnan hallinnassa. Kaukolämpöverkko mahdollistaa teollisuuden ja palveluiden tuottaman hukkalämmön hyötykäytön, mikä parantaa hankkeiden kannattavuutta.

Sisukas suorittaja ei saa uusiutuvaa energiaa hyötykäyttöön vuonna 2040

Verkkojen käyttöaste on korkea. Ajoittain verkot eivät pysty ohjaamaan tai varastoimaan kaikkea uusiutuvaa energiaa hyötykäyttöön, jolloin tuotantoa joudutaan rajoittamaan. Teollisuudella ja palveluilla on rajoitetusti mahdollisuuksia sijoittua Suomeen, koska siirto- ja jakeluyhteyksiä ei ole riittävästi.

Sähkön riittävyys on ajoittain riippuvaista tuonnista. Sähkön ylituotantotilanteissa lämpöverkot toimivat varastoina.

Vetyverkot ovat paikallisia ja palvelevat teollisuuden tuotantoprosesseja. Synteettisiä polttoaineita valmistetaan kattamaan osa raskaan liikenteen kotimaisesta kulutuksesta. Kiinteistöt ohjaavat omaa energiankulutustaan hintasignaalin perusteella.

Kaukolämmön kehitys hidastunut

Kaukolämmön sähkökattiloiden ja lämpövarastojen kehitys on hidastunut verotuksen, kaavoituksen ja verkon rajoitteiden vuoksi. Teollisen kokoluokan lämpöpumput hyödyntävät lähinnä ympäristölämpöä, koska uuden teollisuuden sivutuotelämpöä on niukasti saatavilla uusien investointien mentyä sivusuun.

Sähköjärjestelmän tasapaino rakentuu monipuolisista joustoista

Hinnaltaan kilpailukykyinen, vaihteleva energiantuotanto on kymmenkertaistettu Suomessa. Energiajärjestelmän tasapainosta huolehditaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.

Maa- ja merituulivoiman sekä aurinkovoiman vaihtelua tasapainottavat vesi- ja ydinvoima sekä polttoaineita käyttävä kapasiteetti. Teollisuuden, kotitalouksien ja liikenteen sähkönkäyttö joustaa aktiivisella ja automaattisella ohjauksella. Lämpöverkot varastoivat suuria määriä energiaa.

Vedyn tuotanto joustaa vetyverkoston ja -varastojen avulla. Sähkönsiirtoyhteyksiä naapurimaihin tarvitaan mestari-Suomessa yli kaksi kertaa vuotta 2023 enemmän. Tasapainottamista helpottavat sääriippuvaisen tuotannon hyvä ennustettavuus ja alaspäin säätö tarvittaessa.

Kuvio, joka näyttää vuonna 2040 Euroopan mestari -skenaarion mukaisen energiajärjestelmän tasapainon. Sääriippuvaista aurinkovoimaa on runsaasti, mutta tuulivoimatuotantoa vielä paljon enemmän. Joustokeinot pienimmästä suurimpaan ovat:
Datakeskusten jousto
Teollisuuden jousto
Sähköntuotanto polttoaineilla
Sähkölämmityksen jousto
Autojen latauksen jousto
Sähköisen kaukolämmön jousto
Vesi- ja pumppuvoima
Ydinvoima
Sähkön vienti- ja tuontoyhteydet
Vedyntuotannon jousto
Vuonna 2040 energiajärjestelmässä on runsaasti sääriippuvaista tuotantoa sekä järjestelmää tasapainottavia joustokeinoja.
Siirry takaisin sivun alkuun