Askelmerkit päätöksenteolle

Energia-ala kutsuu kaikki tekemään Suomesta energiamurroksen Euroopan mestarin. Mahdollisuudet ovat huomattavasti suurempia kuin valoisan tulevaisuuskuvan tiellä olevat rajoitteet. Näillä viidellä askeleella teemme Suomesta energiamurroksen Euroopan mestarin.

Tuulivoimaloita pellolla auringonlaskussa.

Viisi askelta Euroopan mestaruuteen

Suomi on kohdannut jatkuvasti talouteen, turvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvia haasteita, eikä kilpailun maailma ole aina reilu. Meidän pitää olla muita parempia luomaan hyvää investointiympäristöä ja tarttumaan omiin vahvuuksiimme. Valtiontukikilpailussa emme pärjää.

Vahvuuksia meillä on paljon, kuten esimerkiksi hyvät tuuliolot, laaja pinta-ala, korkea osaaminen, varmat verkot, digitalisaatio, vakaa maaperä sekä viileä ilmasto. Kutsumme kaikkia tahoja pelaamaan samaan maaliin ja hyödyntämään vahvuuksiamme, sillä yksin emme onnistu energiamurroksessa. Luodaan politiikalla edellytykset mestaruuden toteutumiselle.

Luodaan politiikalla edellytykset mestaruuden toteutumiselle.

1. Suomesta paras paikka energiaintensiiviselle teollisuudelle

Miten energiainvestoinnit saadaan tuottamaan kestävää kasvua ja työpaikkoja Suomeen?

Haaste: Mittavia ja pitkäikäisiä investointeja olisi tehtävä runsaasti, mutta niiden kannattavuus riippuu ilmasto- ja energiapolitiikan tulevasta suunnasta ja ohjauskeinojen valinnasta. Kilpailijat houkuttelevat investointeja myös mittavilla valtiontuilla. Epävarmuus hidastaa energiamurrosta ja vaikeuttaa investointien rahoitusta.

Ratkaisu: Vahvistetaan näkymää ilmastoratkaisujen kysynnälle markkinoilla asettamalla tavoitteet ja ilmasto-ohjauksen päälinjat aikavälille 2030-2050 EU:ssa ja kansallisesti.

  • Jatketaan päästökaupan laajentamista ja vahvistamista, jolloin investointiepävarmuutta lisääviä, esimerkiksi kansalliseen verotukseen tai tukiin perustuvia ohjauskeinoja ei tarvita.
  • Energiaverotusta kehitetään pitkäjänteisesti kohti fossiilittoman energian aikaa. Energiamurrosta ei hidasteta verottamalla fossiilitonta energiaa.
  • Pidetään kiinni energiapolitiikan pitkästä linjasta ja punnitaan muutosten vaikutukset pitkällä aikavälillä.
  • Vauhditetaan investointeja säätämällä luvitukselle kokonaismääräaika ja kehittämällä kattava poikkihallinnollinen sähköinen asiointijärjestelmä.

2. Monipuolinen tuotanto takaa globaalin kilpailukyvyn

Miten Suomi huolehtii kilpailukyvystä ja energiaturvallisuudesta?

Haaste: Energiajärjestelmää tulee muuttaa nopeasti, jotta vastataan ilmastotavoitteisiin ja pysytään mukana kovassa globaalissa kilpailussa. Muuttuvan järjestelmän tulee pysyä koko muutoksen ajan toimintavarmana ja kohtuuhintaisena.

Ratkaisu: Varmistetaan Suomen energiapaletin säilyminen monipuolisena huolehtimalla kaikkien meille kilpailuetua ja energiaturvallisuutta tuottavien tuotantomuotojen toimintaedellytyksistä. Ohjataan tuotantomuotojen valintaa tarvittaessa vain rajaamalla niiden haittavaikutuksia, kuten päästöjä ja luontovaikutuksia

  • Kohdellaan ydinvoimaa yhdenveroisena uusiutuvan energian rinnalla ja mahdollistetaan pienydinvoiman rakentaminen kaupunkeihin.
  • Huomioidaan vesivoiman tärkeys vesipuitedirektiivissä ja säilytetään vesilakivesien käyttölakina.
  • Turvataan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuotannossa.
  • Nopeutetaan maa- ja merituulivoiman rakentamista kaikkialle Suomeen yksinkertaistamalla kaavoitusmenettelyjä ja ratkaisemalla tutkajärjestelmän rajoitteet.
  • Muodostetaan talteen otetulle hiilidioksidille arvo eurooppalaisella markkinalla. Hyväksytään kestävästä bioenergiasta ja jätteestä peräisin oleva hiilidioksidi raaka-aineena synteettisten polttoaineiden tuotantoon.

3. Integroituvat energiaverkot mahdollistavat energiamurroksen ja hyvinvoinnin kasvun

Miten Suomen hiilineutraaliustavoitteet ja kasvu saavutetaan kustannustehokkaasti?

Haaste: Energiajärjestelmä monipuolistuu ja sen tulee yhdistää toisiinsa uudenlaista tuotantoa, kulutusta, joustoa ja varastoja. Erityisesti suuria mahdollisuuksia tuovat vaihtelevan sähkön tuotannon kasvu, vedyn tuotanto ja hukkalämmöt, jotka edellyttävät energian siirrolta paljon.

Ratkaisu: Luodaan energiaverkoille kannustava ympäristö, joka edistää kestävyyttä, innovaatioita ja joustavuutta energiamarkkinoilla. Pitkäjänteisen sääntely-ympäristön turvin vahvistetaan ja rakennetaan uusia sähkö-, kaasu-, ja lämpöverkkoja ennakoivasti asiakkaiden tarpeisiin, tarkastellen näkymää vuosikymmenten yli.

  • Sujuvoitetaan verkkojen sijoittamista ja luvittamista koskevia menettelyitä.
  • Varmistetaan energiaverkkojen rakentaminen tehokkaasti ja asiakkaan ja toiminnanharjoittajan kannalta reilusti.
  • Tehdään puhtaille kaasuille (biokaasu, synteettinen metaani ja vety) kansallinen strategia, jolla vahvistetaan kaasuverkkoja osana tulevaisuuden energiamarkkinaa ja eri sektoreiden integroitumista.
  • Luodaan energiaverkoille edellytykset toimia alustana erilaisille energiamuodoille ja -teknologioille, palveluille sekä sektori-integraatiolle.

4. Asiakkaan edut turvataan oikeudenmukaisilla markkinasäännöillä

Miten kuluttajat ja yritysasiakkaat hyötyvät uudenlaisesta energiajärjestelmästä?

Haaste: Asiakkaiden tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaisia. Asiakkaan tulee voida sekä osallistua energiamarkkinoille että suojautua riskeiltä. Energiajärjestelmän vastuullinen kehittäminen edellyttää sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten huomiointia. Asiakkaiden tuottaman jouston saaminen markkinoille on hyödyksi kaikille.

Ratkaisu: Luodaan lainsäädännöllä edellytykset kehittyneiden energiatuotteiden ja -palveluiden tarjonnalle. Kehitetään energiamarkkinoiden sääntöjä edelleen kohti avoimuutta, tehokkuutta, joustavuutta, tasapuolisuutta ja selkeyttä. Tunnistetaan eroavaisuudet sähkö-, lämpö- ja kaasumarkkinoissa.

  • Varmistetaan mahdollisuus ottaa joustoja vastaan energiajärjestelmän osien {sähkö, lämpö, kaasu) kustannustehokkaalla integroinnilla.
  • Luodaan tasaveroinen kilpailuasetelma kaukolämmölle ja kiinteistökohtaisille lämmitysratkaisuille. Käytetään rakentamislain päästölaskennassa yrityskohtaisia kaukolämmön päästöskenaarioita. Toteutetaan kaavoituksella ja luvituksella sujuvaa hukkalämpöjen hyötykäyttöä.
  • Mahdollistetaan erilaisten hinnoittelumallien tarjoaminen asiakkaille, eikä lisätä sääntelyllä tarpeettomasti näiden tarjoamisen riskejä.
  • Poistetaan esteitä sähköistymisen ja muun puhtaan energiateknologian käyttöönotolta ja tuetaan uuden energiateknologian tutkimusta ja kehitystä.

5. Energia-ala tarvitsee muutoksentekijänsä

Miten energiamurroksen työmahdollisuudet ja osaavan työvoiman tarjonta saadaan kohtaamaan?

Haaste: Energiamurros vaatii huippuosaajia ja jatkuvaa osaamisen uusiutumista. Tarvitaan sekä kokeneita että uusia tekijöitä, jotka kehittävät ja luovat uusia ratkaisuja. Energiayhtiöt työllistävät merkittävästi, mutta alan arvoketjuissa voi työllistyä vielä kolminkertainen määrä ihmisiä. Tulevaisuuden huippuosaamisen saaminen on välttämätöntä, jotta yritykset voivat menestyä ja mahdollistaa tämän laajan työllistymisen.

Ratkaisu: Varmistetaan taloudelliset panostukset osaamiseen ja tartutaan ilmastohaasteen ratkaisemisen työmarkkinoille tarjoamiin uusin mahdollisuuksiin. Huolehditaan osaamisen uudistumisesta kaikilla oppimisen tasoilla.

  • Parannetaan luonnontieteellis-matemaattisten aineiden osaamista peruskoulusta alkaen. Se on perusta tulevaisuuden huippuosaamiselle.
  • Luodaan ja mahdollistetaan moniosaamista ja poikkitieteellisyyttä kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla.
  • Varmistetaan, että koulutuspaikkoja on riittävästi ja alueellisesti kattavasti, jotta meillä on tarpeeksi ammattitaitoisia asentajia, tuotekehittäjiä, digiosaajia ja ydinfyysikoita vastaamaan energiamurroksen tarpeisiin.
Virtauskuva, joka esittää energian tuotannon ja kulutuksen Suomessa vuonna 2040 kahdessa eri skenaariossa: kunnianhimoisessa Euroopan mestari -skenaariossa ja vähemmän kunnianhimoisessa sisukkaan suorittajan skenaariossa. Tuotanto on huomattavasti runsaampaa Euroopan mestari -skenaariossa ja esim. tuulivoiman ja vedyn osuudet ovat merkittävästi suuremmat tässä skenaariossa. Teollisuuden energian käyttö on myös merkittävästi runsaampaa mestari-skenaariossa.

Yhteenveto: näköpiirissä valoisa energiatulevaisuus

Energia-ala kutsuu kaikki tekemään Suomesta energiamurroksen Euroopan mestarin. Mahdollisuudet ovat huomattavasti suurempia kuin valoisan tulevaisuuskuvan tiellä olevat rajoitteet.

Suomen tulee tavoitella energiamurroksessa enemmän kuin ilmastovelvoitteidensa täyttämistä. Puhtaasta energiasta voidaan saada vahva kasvutekijä. Kasvu syntyy investoimalla vielä mittavammin kuin menneinä vuosina. Puhtaaseen energiaan liittyvän teollisuuden ja elinkeinotoiminnan kasvulla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia etenkin vientiteollisuudessa, ja se auttaa meitä rahoittamaan hyvinvointivaltion menoja. Sähköntuotannon mittavasta kasvusta suurin osa muodostuu tuulivoimasta, mutta muitakin tuotantomuotoja tarvitaan lisää. Sähköistyminen, vetytalous ja lämpöverkkojen tuomat joustot muodostavat kilpailukykyisen ja luotettavan kokonaisuuden.

Puhtaasta energiasta voidaan saada vahva kasvutekijä.

Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen sekä vetyverkkojen rakentaminen on edellytys kasvulle, sillä niiden avulla uusi tuotanto ja kulutus saadaan tasapainoon. Erityisen tärkeää on ottaa käyttöön kaikki säävaihtelevaa tuotantoa tasapainottavat tekijät ja mukautua uuteen toimintatapaan.

Vahvan kasvun myötä myös vastuu ja kyky löytää uusia tapoja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseksi on suurempi. Uusi, aiempaa luonnonmukaisempi energiajärjestelmä mahtuu kyllä Suomeen. On tärkeää, että sen tuoma hyvinvointi jakautuu koko maahan.

Energiamarkkinat ohjaavat energiajärjestelmän kehitystä vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Asiakas on uusine vaihtoehtoineen ja palveluineen hyvässä asemassa tulevaisuuden energiamaailmassa.

Valoisa energiatulevaisuus on tehtävissä.

Siirry takaisin sivun alkuun