Puhtaan sähkön ennennäkemätön kasvu

Suomi on päästöttömän sähköntuotannon voittaja. Puhtaasta energiasta saadaan elinvoimaa koko maahan.

Aurinkopaneeleja ylhäältä päin kuvattuina.

Energiantuotannon Euroopan mestari -skenaariossa maatuulivoiman tuotanto on kahdeksankertaistunut. Mestari tarvitsee myös mittavan määrän merituulivoimaa, aurinkovoimaa ja pienydinvoimaa. Ylläpidetty ja kehitetty vesivoima, perinteinen ydinvoima ja kestävät polttoaineet tasapainottavat tuotantoa. Jos emme pysty tähän, kuka muu muka?

Sisukas suorittaja -skenaariossakin Suomi täyttää ilmasto ja energiavelvoitteensa, mutta talouskasvu jää pieneksi. Puhdasta sähköä saadaan lisää merkittävistä investoinneista tuuli- ja aurinkovoimaan.

Kuvaaja, joka näyttää sähköntuotannon kasvun eri skenaarioissa vuodesta 2023 vuoteen 2040. Euroopan mestari -skenaariossa puhtaan sähkön tuotanto vuonna 2040 on 2,8-kertainen vuoteen 2023 nähden, ja sisukkaan suorittajan skenaariossa 1,6-kertainen.
Euroopan mestari -skenaariossa energiantuotanto on 2,8-kertainen vuoteen 2023 verrattuna. Sisukkaan suorittajan skenaariossakin tuotantomäärä kasvaa, mutta huomattavasti vähemmän.

Vahvuuksiemme hyödyntämistä tulee jatkaa…

TuotantomuotoPlussatMiinukset
Maatuulivoima
+ Hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen.
+ Hyvät investointinäkymät koko maassa, kunhan Itä-Suomen esteet on ratkaistu.
– Tuotannon vaihtelu on suurta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
+ Tärkeää huolto- ja toimitusvarmuudelle etenkin talvella
+ Hiilidioksidin talteenotosta uusia liiketoimintamahdollisuuksia
– Kestävän biopolttoaineen ja sähkön hintanäkymät
Perinteinen vesivoima
+ Tärkeää huoltovarmuudelle ja sähköjärjestelmän tasapainolle
– Mahdollisuudet lisätä uusia laitoksia ovat rajalliset
Sähkökattilat
+ Erittäin kustannustehokasta lämmöntuotantoa sähkön ollessa edullista
+ Tuo tasapainoa sähköjärjestelmään
+ Määrä voimakkaassa kasvussa
– Tarvitsee paljon sähkönsiirtokapasiteettia
Nykyisten ydinvoimaloiden käyttöiän jatkaminen
+ Pienet käyttökustannukset
+ Laitokset ja niiden infra on olemassa
Uudet suuret ydinvoimayksiköt
+ Tunnettua teknologiaa
– Korkeat rakentamiskustannukset
– Pitkät luvitusprosessit
Jätteen energiakäyttö
+ Kierrätyskelvottoman jätteen polton tuottama energia hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa, tulevaisuudessa hiilidioksidin talteenotto mahdollistaa fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen tuotteiden valmistuksessa (CCU-teknologiat)
Biokaasu
+ Korvaa dieseliä meri- ja tieliikenteessä
+ Vähentää maatalouden ja jätteiden käsittelyn päästöjä
– Raaka-aineet maantieteellisesti hajallaan

… ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa kiihdyttää

TuotantomuotoPlussatMiinukset
Merituulivoima
+ Teknologia kehittyy nopeasti
+ Suuri investointipotentiaali
+ Tuottaa maatuulivoimaa tasaisemmin
– Talveen liittyviä teknisiä haasteita
– Toistaiseksi korkea kustannustaso
Pumppuvoimalat
+ Tasapainottaisivat sähköjärjestelmää ja tasaisivat hintapiikkejä
Teollisen tason aurinkovoimalat
+ Hinnaltaan kilpailukykyistä
+ Teknologia kehittyy nopeasti
+ Suuri investointipotentiaali
+ Määrä kasvussa
– Tuotanto on suurinta kesällä ja pientä talvella
Teolliset lämpöpumput
+ Teknologinen kehitys on lupaavaa, mahdollistavat uusien sivuvirtalämpöjen hyödyntämisen kaukolämpöjärjestelmän kehittyessä
Pienet ja modulaariset ydinreaktorit (SMR)
+ Teknologian kehitys on lupaavaa etenkin lämmöntuotantoon suunnitelluissa reaktoreissa
+ Mahdollinen tuotantomuoto sinne, missä sivuvirtalämpöjä ei ole saatavilla
– Toistaiseksi korkeat investointikustannukset, mutta sarjavalmistus voi laskea hintaa
Vety ja e-polttoaineet
+ Suuri potentiaali hyödyntää puhdasta sähköä ja korvata fossiilista energiaa ja raaka-aineita
+ Muodostaa arvoketjuja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen kanssa
– Elektrolyysilla tuotettu vety on toistaiseksi kalliimpaa kuin fossiilinen vety

Tuulivoima pyörittää hyvinvointivaltiota

Vuonna 2040 Suomessa on 7 500 tuulivoimalaa. Ne on sijoitettu yhteiskunnan, luonnon ja energiajärjestelmän kannalta fiksuihin paikkoihin maalle ja merelle. Suomen sähköverkot ovat vahvat, ja Itä-Suomen tutkien toimintaan liittyvät haasteet on ratkaistu. Siten tuulivoiman paikalliset hyödyt jakautuvat koko harvaan asuttuun maahan.

Edullisuutensa ansiosta tuulivoimalla tuotetaan kaksi kolmasosaa Suomen sähköstä. Luonto- ja maisemavaikutuksia hallitaan joustavalla sijoittamisella ja vastuullisella hankesuunnittelulla.

Suorittaja-Suomessa tuulivoimaloita on vain 3 500 ja niiden sijoittelu on keskittynyttä. Suomi ei saa tuulivoimasta kaivattua hyvinvointivaltion uutta moottoria.

Mahtuuko tuulivoima Suomeen?

Euroopan mestari -skenaarion Suomessa tuulivoiman tiheys on vuonna 2040 vain seitsemäsosa Tanskan vuoden 2023 tilanteesta.

Kuva, joka näyttää että Euroopan mestari -skenaarion Suomessa tuulivoiman tiheys vuonna 2040 on 20 voimalaa 1000 neliökilometriä kohden, kun Tanskassa sama luku vuonna 2023 oli 138 voimalaa.
Mahtuuko tuulivoima Suomeen? Euroopan mestari -skenaarion Suomessa tuulivoiman tiheys on vuonna 2040 vain seitsemäsosa Tanskan vuoden 2023 tilanteesta.

Vuonna 2040 Euroopan mestarin Suomessa sähköntuotannon kasvussa on onnistuttu

Kilpailukykyisen toimintaympäristön, sujuvan luvituksen ja kasvaneen kysynnän ansiosta Suomeen on rakennettu mittavasti uutta sähköntuotantoa. Ylivoimaisesti suurin tuotantomuoto on maatuulivoima. Myös merituulivoima, aurinkovoima ja ydinvoima ovat kasvaneet tuntuvasti. Säätövoimatilanne on kohentunut vesivoiman tehonkorotusten, muutaman uuden laitoksen ja pumppuvesivoiman ansiosta.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytetään yhä jonkin verran puupolttoaineita jätepolttoaineiden ohella. Vuosittaiset tuotantoinvestoinnit ovat olleet koko 2030-luvun miljardiluokassa.

Suomi on pienydinvoiman kärkimaa

Muutama keskikokoinen modulaarinen ydinvoimala tuottaa vakaata mutta säätökykyistä sähköä noin yhdeksän terawattituntia vuodessa. Lisäksi useat pienet ydinlämpökattilat ovat isojen kaupunkien keskeinen polttamaton lämmönlähde teollisen kokoluokan lämpöpumppujen ohella.

Vuonna 2040 sisukkaan suorittajan Suomessa on sivu suun menneitä sijoituksia ja lunastamattomia lupauksia

Tuotantoinvestointeja on saatu jatkettua fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseksi teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä.  Suomen epävarma toimintaympäristö, hidas luvitus ja teollisuuden sijoittuminen muihin maihin ovat johtaneet siihen, että maa on menettänyt sähköntuotannon investointeja kilpailijoille. Pienydinvoimaa ei ole onnistuttu toteuttamaan Suomessa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntynyt sateisuus on kasvattanut jonkin verran vesivoiman tuotantoa ilman uusia investointeja.

Teollisuudella on vielä jäljellä merkittävä määrä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, joka käyttää pääasiassa puupolttoaineita. Jätepolttoaineita käytetään sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa.

Pienydinvoima ei ole saavuttanut teknis-taloudellista kannattavuutta

Vain osittain modulaarisuuden ja sarjatuotannon mahdollistava lainsäädäntö nostaa kustannuksia, eikä kaavoituksessa ole löydetty toimivia rakennuspaikkoja ydinlämpölaitoksille.

Siirry takaisin sivun alkuun