Uutta energiaa Suomen talouteen
Puhdas energia on kilpailutekijä ja vihreän kasvun mahdollistaja. Energiainvestoinneilla voidaan kasvattaa niin taloutta, työllisyyttä kuin hyvinvointia.
Suomalainen yhteiskunta, energiankäyttäjät ja ympäristö hyötyvät valtavasti energiamurroksen Euroopan mestaruudesta vuonna 2040. Energiaa riittää sähköistyneen yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin. Samalla huolehditaan luontopääomasta. Kehittynyt ja puhdas energiajärjestelmä perustuu tuotannon ja kulutuksen joustavaan yhteistyöhön vahvojen verkkojen välityksellä.
2020-luvun haasteet on taklattu mittavilla energiantuotannon ja -verkkojen investoinneilla, jotka ovat luoneet otolliset olosuhteet uuden ajan teollisuudelle ja palveluille. On kirjoitettu uusi luku Suomen menestystarinaan ja turvattu hyvinvointivaltion rahoittaminen.
Vähemmänkin rohkeassa tulevaisuuskuvassa Suomi on tehnyt vaativan ja sisukkaan suorituksen. Olemme huolehtineet velvollisuuksistamme, mutta saamme lukea muiden menestystarinoita.
Euroopan mestarilla on vientiä
Suomen taloutta 2040 siivittävät teollisuus ja palvelut, jotka perustuvat puhtaaseen sähköön, vetyyn ja talteenotettuun hiilidioksidiin. Niiden rakentuminen pohjaa luotettavaan ja kilpailukykyiseen energiaan.
Vihreää vetyä käytetään teollisuuden puhdistajana ja synteettisten polttoaineiden raaka-aineena. Datatalous palvelinkeskuksineen käyttää paljon puhdasta sähköä. Sähköistynyt talous on iskussa, ja teollisuuden ja palveluiden sivutuotteena syntyvä lämpö pitää kotimme lämpiminä päästöttömästi.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Energiauutiset: Onko osaajapula energiamurroksen jarru?Vetytalous vaatii toteutuakseen sähköä
Vedystä tuotetaan polttoaineita kohteisiin, joissa siirtyminen suoraan sähköön ei kannata. Ilmastoneutraaleja polttoaineita saadaan yhdistämällä vetyä talteenotettuun bioperäiseen hiileen.
Vedyn tuotannon jousto ja varastointi tasaavat sähkön hinnan vaihtelua. Vedyllä käydään myös kansainvälistä energiakauppaa.
Vuonna 2040 energiamurroksen Euroopan mestarina Suomi tuottaa 10 % Euroopan vihreästä vedystä, ja se vaatii 100 TWh päästötöntä sähköä. Sisukas suorittaja -skenaariossa Suomi tuottaa Euroopan vihreästä vedystä vain yhden prosentin, mikä vaatii 10 TWh päästötöntä sähköä.
Sisukkaan suorittajan skenaariossa voimakkaan vetytalouden kasvun edellytykset eivät ole toteutuneet Euroopassa, ja pääosa Euroopan vedyn tarpeesta katetaan tuonnilla. Meilläkin vihreä vety korvaa osan teollisuuden vedyntarpeesta ja uutta synteettisten polttoaineiden tuotantoa on syntynyt rajoitetusti.

Päästöt pakkaselle
Vuonna 2024 sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet 59 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Fossiilisista polttoaineista luopuminen jatkuu ripeänä sekä kaukolämmön että sähkön tuotannossa, mikä pudottaa päästöjä nopeasti jo ennen vuotta 2030.
Hiilensidonta sekä jätteenpoltossa että biomassaa käyttävissä laitoksissa mahdollistaa energiasektorin nettopäästöjen laskemisen nollaan tai jopa negatiivisiksi vuoteen 2035 mennessä.

Uutta teollisuutta hiilidioksidin talteenotosta ja hyötykäytöstä
Suomessa on erityisen hyvät mahdollisuudet ottaa talteen bioperäistä hiilidioksidia ja valmistaa siitä fossiilisten tuotteiden korvaajia.
Suomessa metsäteollisuudessa sekä jätteen ja biomassojen energiakäytössä syntyy vuosittain 30 miljoonaa tonnia bioperäistä hiilidioksidia. Sitä voidaan ottaa talteen ja käyttää fossiilisten raaka-aineiden korvaajana useissa tuotteissa, yhdistäen sitä myös puhtaaseen vetyyn.
Hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön (CCU, carbon capture and utilisation) tuotteina syntyisi muun muassa hiilineutraaleja lento-, laiva- ja tieliikenteen polttoaineita, polymeerejä, täyteaineita ja sementtiä. Tuotanto kasvattaisi teollisuuden arvonlisää ja vähentäisi päästöjä, kun fossiilisia tuotteita korvattaisiin CCU-vaihtoehdoilla Suomessa ja viennin myötä maailmalla.
