Energiateollisuus pitää tervetulleena komission ehdotusta sähkömarkkinadirektiivistä. Olemme sitoutuneet
tavoittelemaan hyvin toimivaa ja joustavaa yhteistä sisämarkkinaa sähkölle. Jo
nyt Suomen sähkömarkkinalla on uudistuksen tavoittelemia piirteitä, kuten
älymittarit, kysynnän osallistumismahdollisuuksia sekä uudenlaisia tuotteita
kuluttajille. Suomen esimerkki osoittaa Euroopalle, miten tärkeää on saada
yksityiskohdatkin tukemaan toimivaa markkinaa. Tämän vuoksi ehdotamme komission
esitykseen joitakin parannuksia.
Komission ehdotus
sähkömarkkina-asetuksen päivityksestä vahvistaa Euroopan sähkömarkkinoita.
Energiateollisuus esittää kuitenkin useita muutoksia, joilla hyvä päälinja
saataisiin toimimaan paremmin käytännössä. Lisäksi sähkömarkkinapaketti
sisältää esityksen sähkösektorin
riskivalmiusasetuksesta. Pidämme tärkeänä, että jäsenmaat varautuvat sähkön
toimitusvarmuuteen liittyviin riskeihin ja tekevät yhteistyötä riskien
tunnistamisessa ja hallinnassa.
Paketin tärkeimpiin ehdotuksiin kuuluu myös uusiutuvan energian direktiivin päivitys.
Esitys laajentaa direktiivin koskemaan koko energiasektoria, eli sähkön lisäksi
lämmitystä ja jäähdytystä sekä liikennettä. Esityksen myötä uusiutuvaa
sähköntuotantoa edistettäisiin entistä enemmän markkinoiden avulla. Kaukolämmön
ja jäähdytyksen osalta esitykseen liittyy huolenaiheita. Ehdotus ei täysin
tunnista energiankäytön jakautumista päästökaupan ohjaamiin ja sen
ulkopuolisiin toimintoihin.
Uusi uusiutuvan energian direktiivi eli RED II sisältäisi myös
artiklat biomassan kestävyydestä.
Bioenergia tulee jatkossakin olemaan tärkeä osa uusiutuvan energian palettia.
Metsäenergian kasvaessa sen tulee enenevässä määrin tulla kestävistä lähteistä.
Ehdotus kannustaisi eurooppalaisia biomassatoimijoita huolehtimaan
kestävyydestä. Direktiivi olisi yksi kestävyyteen ohjaava tekijä
toimintaympäristössä. Toimijoihin tulee tulevaisuudessa kohdistumaan odotuksia
lainsäädännön vaatimusten ylittämisestä vapaaehtoisilla toimilla.
Komission tavoitteena on asettaa energiatehokkuus etusijalle
kahdella direktiivimuutoksella. Ensimmäinen on energiatehokkuusdirektiivin uudistus. Nykyinen direktiivi on
onnistunut energiatehokkuuden edistämisessä, koska se mahdollistaa jäsenmaille kansallisten
erityishaasteiden huomioinnin. On erittäin tärkeää, että tällaista joustavuutta
jatketaan. Toinen muutos koskee rakennusten
energiatehokkuusdirektiiviä. Energiateollisuus haluaa osaltaan varmistaa,
että rakennuskantamme on vähähiilinen vuonna 2050. Kaukolämpö- ja sähköala
tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Ohjauksella tulee sekä
vähentää lämmitystarvetta, että lisätä vähähiilisten energiaratkaisujen kuten
sähkön ja kaukolämmön osuutta lämmityksestä. Onnistumisen edellytyksenä on,
että rakennuksessa tuotettua ja verkon kautta tuotua uusiutuvaa energiaa
kohdellaan samanarvoisina, EU:n
lämmitys- ja jäähdytysstrategian mukaisesti.
Yllä mainitut aloitteet nivoutuvat yhteen Energiaunionin hallintomallin avulla.
Energiateollisuus on sitoutunut yhteisiin EU-tason tavoitteisiin energia- ja
ilmastopolitiikalle. Hallintomalli on uusi tapa koordinoida yhteisiä
ponnisteluja. Yhteisellä energiamarkkinalla on välttämätöntä koordinoida myös
jäsenmaiden energia-ohjausta. Jäsenmailla tulee kuitenkin säilyä vapaus toimia
kansallisten vahvuuksiensa eteen.
Energiateollisuus pyrkii yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa
varmistamaan, että annetut ehdotukset saatetaan lopulta muotoon joka rakentaa
hyvinvoivaa energiaunionia.
Yhteyshenkilömme
ovat:
Ehdotus
Yhteyshenkilö
Puhtaan energian paketti yleisesti
Hallintomalli
Joona Turtiainen
Sähkömarkkinadirektiivi
ja -asetus
Riskivalmiusasetus
Pekka Salomaa
Uusiutuvan energian
direktiivi
Antti Kohopää
Biomassa kestävyys
Jukka Makkonen
Energiatehokkuusdirektiivi
Sirpa Leino
Rakennusten
energiatehokkuusdirektiivi
Mirja Tiitinen
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Edunvalvonta, energiapolitiikka, ilmastopolitiikka