Kokoomuksen,
keskustan ja perussuomalaisten kannattajat näkevät energiaomavaraisuuden
keskeisenä tavoitteena, vasemmistoliiton ja varsinkin vihreiden kannattajille
omavaraisuus on toissijainen kysymys. Ilmastopolitiikka ja uusiutuvat
energialähteet ovat suosiossa vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien
keskuudessa, perussuomalaisille ne ovat tärkeysjärjestyksen häntäpäässä.
Kokoomuksen kannattajille ilmastopolitiikka on myös toissijaista, keskustan
riveissä sitä pidetään sen sijaan merkityksellisempänä.
Kohtuullista energian hintaa
priorisoivat erityisesti perussuomalaiset, vihreiden ja vasemmiston
kannattajille se oli vähemmän tärkeä tavoite.
”Olemme energiakriisin
taitekohdassa, kun sähkön ja energiaraaka-aineiden hinnat ovat kääntyneet
laskuun, ja uutta tuotantoa syntyy nopeaan tahtiin”, toteaa Energiateollisuus
ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Nyt on hyvin keskeistä se, että poliittisessa päätöksenteossa ymmärretään pitää
energia-alan investointiedellytyksistä huolta. Sähkön hinta ei pysy kohtuullisena
ilman jatkuvaa tuotannon kehittämistä”, Leskelä jatkaa.
Polttoainevalikoimasta väistyvän
turpeen ystävät löytyvät oikealta. Kaksi kolmannesta perussuomalaisista
haluaisi lisätä sen käyttöä, ja keskustastakin lähes puolet. Sosialidemokraatit
olivat turvetta vastaan keskimääräistä enemmän, vihreät ja vasemmisto jyrkästi.
Kaikkien puolueiden kannattajat
ilmaisivat selkeän tukensa ydinvoimalle. Ympäristöystävällisenä energiantuotantomuotona
sitä piti selkeä enemmistö kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista,
mutta enemmistö vihreistäkin oli ainakin jokseenkin samaa mieltä väitteen
kanssa. Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista ilmaisi tukensa myös
vesivoiman lisärakentamiselle. Aurinkovoima oli suosituin
energiantuotantomuoto. Myös tuulivoimaa kannatti enemmistö kaikkien kyselyssä
mukana olleiden puolueiden kannattajista. Perussuomalaisten keskuudessa
kannatus oli alhaisin. Tuulivoimaan suuntautui noin kolmannes suomalaisen
teollisuuden investoinneista vuonna 2022.
”Tuulivoimasta on tulossa
vihreän siirtymän veturi”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka
Leskelä.
”Enemmistön puhtaasta sähköstä tuottava edelleen ydin- ja
vesivoimalat, mutta kasvu tulee Olkiluoto kolmosen valmistuttua tuulivoimasta.
Päättäjien tulisi nähdä itsensä näiden investointien mahdollistajana kaikkialle
Suomeen, niin maalle kuin merellekin, koska puhtaan sähkön perässä olemme
saamassa ennätysmäisesti muita teollisia investointeja.”
Kaukolämmönlähteistä suosituimpia
olivat hukkalämmöt, aurinkolämpö, jätteet ja pienydinvoima. Vähiten suosittuja
olivat fossiiliset polttoaineet. Lämmitysmuodoista maalämmön kannatuslukemat
olivat edelleen korkeimmat, mutta ne olivat jonkin verran laskeneet edellisistä
vuosista samaan aikaan kun kaukolämmön suosio oli vastaavasti noussut.
Pienydinvoimalla tuotettu kaukolämpö kiinnosti jopa 13 % vastaajista. Nousua
oli viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna.
”Kaukolämmön suosion nousu
perustuu sen hintavakauteen ja luotettavuuteen, jotka ovat korostuneet kriisin
aikana”, Leskelä toteaa. Kiinnostuksen kasvu näkyy myös kaukolämpöyhtiöissä. Monet
yhtiöt ovat jo myyneet uusia liittymiä niin paljon kuin voivat alkaneena vuonna
toteuttaa.
”Tämä on energiajärjestelmän kannalta hyvä, koska kaukolämpöverkko
on erittäin keskeinen mahdollisuus käyttää ja tuottaa sähköä joustavasti
siirryttäessä uuteen energiajärjestelmään.”
Fakta:
Energiateollisuus
ry teettää vuosittain tutkimuksen energia-asenteista Iro-Researchilla.
Tutkimuksen ensimmäinen osa julkaistiin marraskuussa, energiaverkkoja
käsittelevä osuus tammikuun lopulla, ja kansalaisten poliittisia
energia-asenteita kuvaava osuus nyt helmikuussa. Tutkimussarjalla on selvitetty
ja seurattu suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin jo kohta
neljänkymmenen vuoden (1983-2022) ajan. N = 1000, aineisto kerättiin lokakuussa
2022
Lue lisää energia-asennetutkimuksesta
Asiantuntijamme tällä aihealueella
