Yleistietoa häiriöistä

Sähkön saanti tuntuu itsestäänselvyydeltä, koska suomalaisten sähköverkkoyhtiöiden toimitusvarmuus on hyvällä tasolla. Luonnonvoimien edessä joutuu jokainen sähköverkkoyhtiö kuitenkin joskus nöyrtymään. Tämän vuoksi jokaisen kannattaa ottaa huomioon sähkökatkoksen mahdollisuus. Tämän sivuston tarkoituksena onkin kertoa, millä tavoin sähkökatkoihin voi varautua ja miten katkoksen aikana kannattaa toimia.

Sähkökatkoja aiheuttavat luonnontapahtumat ja tekniset viat. Sään sähköverkolle aiheuttamia riskejä ovat johdoille kaatuvat puut, salamat, lumi- ja jääkuormat, tulvat ja kova pakkanen. Myös katkon pituuteen ja laajuuteen luonto vaikuttaa oleellisesti. Teknisistä vioista aiheutuvat keskeytykset eivät yleensä ole pitkäaikaisia eivätkä laajoja, sillä vika-alue voidaan eristää muusta verkosta. Kovien myrskyjen aikaan puolestaan vikoja esiintyy paljon yhtä aikaa ja korjaustyöt ovat muutenkin hankalia. 

Kustannukset ja katkojen määrät myrskyistä ovatkin nousseet viime aikoina korkeiksi. Jos valot sammuvat tai televisio vaikenee, kyse voi olla sähkökatkosta, laiteviasta tai kodin oman sähköverkon viasta. Tällöin tulee Myrskyn jälkeentarkistaa, syttyvätkö valot muissa huoneissa ja toimivatko muut kodinkoneet. Sulaketaulusta varmistetaan, että sulakkeet ovat ehjät. Palanut sulake vaihdetaan uuteen tai nostetaan vikakatkaisin. Jos koko asunto on pimeä eivätkä mitkään laitteet toimi, pääsulake voi olla palanut. Kannattaa katsoa onko naapurilla valot päällä. Yleensä huoneistot, lähitalot ja lyhyt kadunpätkäkin kuuluvat samaan sähköverkkoon. Tällöin kannattaa katsoa, palavatko katuvalot tai sisävalot taloissa hieman kauempana. Jos valot ovat pois sieltäkin, kyseessä on kodin sähköverkkoa laajempi katko.

Kodin valot ja sähkölaitteet on hyvä laittaa pois päältä katkon alettua. Ne eivät kuitenkaan toimi sen aikana. Yksi valaisin kannattaa jättää päälle kertomaan, milloin sähköt palaavat. Tärkeintä on katkaista virta liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta. Ne voivat aiheuttaa tulipalon, jos ne jäävät päälle sähköjen palauduttua.

Myrskyt kaatavat puita ja heittävät oksia ja muuta roskaa sähkölinjoille. Niiden omatoiminen raivaaminen on ehdottomasti kielletty, sillä vaarana on tappava sähköisku. Hyvä nyrkkisääntö on, että mihinkään, mikä koskee sähkölinjoihin, ei saa tarttua. Teille ja pihoille kaatuneita irtopuita ja oksia voi raivata pois, jos ne eivät kosketa sähkölinjoja.

Eino- ja Seija-myrskyt vuonna 2013 koettelivat ankarasti niin sähköverkkoyhtiöitä kuin asiakkaitakin. Kumpikin myrsky katkaisi sähköt yli 200 000 kotitaloudelta. Pahimmillaan kymmenet tuhannet suomalaiset olivat jopa päiviä vailla sähköä myrskytuhojen vuoksi. Monet joutuivat toteamaan, että he eivät olleet millään lailla varautuneet sähkön, tuon jokapäiväisen apulaisen, poissaoloon.


Keskeytystilasto 2014_katkon aiheuttajat
Keskeytystilasto 2014 (Energiateollisuus ry)

Valtaosa keskeytyksiä aiheuttavista vioista tapahtuu ilmassa kulkevalla avojohdoilla. Voimajohtojen kaivaminen maan alle eli kaapelointi olisi paras keino parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Maahan kaivaminen on kuitenkin ilmajohdon rakentamista kalliimpaa. Toinen parannuskeino on varasyöttöjen ja rengasyhteyksien rakentaminen. Sähkön jakeluverkkoja käytetään yleensä säteittäisinä eli siten, että kuhunkin kohteeseen tulee vain yksi johto. Tiettyihin kohteisiin voidaan kuitenkin rakentaa varasyöttöyhteyksiä. Kun jokin johto vikaantuu, kohteeseen tuleva varasyöttö otetaan käyttöön. Vaikka keskeytysten määrään ja laajuuteen voidaankin vaikuttaa monin eri keinoin, täysin keskeytyksettömään sähkönjakeluun on käytännössä mahdotonta päästä. Hyvä kunnossapito on sähkönjakelun toimitusvarmuuden kannalta avainasemassa. Esimerkiksi käy ilmajohtoja ympäröivän metsän siistiminen.

Keskeytystilasto2014_tunnit
Keskeytysajat tunteina vuodessa (Keskeytystilasto 2014)

Keskeytysaikoja voidaan lyhentää myös etäluettavien mittarien avulla. Etäluettavilta mittareilta verkonhaltijan on mahdollista saada automaattisesti tieto myös pienjänniteverkon keskeytyksistä.

Kaiken kaikkiaan toimintavarmuuden parantaminen edellyttää yleensä investointeja. Vuodesta 2006 lähtien Energiavirasto on kerännyt järjestelmällisesti tietoa sähköverkkoon tehdyistä investoinneista. Energiavirasto seuraa myös sähkön laatua kuvaavia tunnuslukuja ja valvoo niiden perusteella sähköverkonhaltijoiden toimintaa.
Linkkejä:
Huoltovarmuuskeskus


Lisätietoja

lehtoin
Lehto, Ina (äitiys-/vanhempainvapaalla 21.12.2016 alk.)
Sähköpostiosoite: ina.lehto@energia.fi
Puhelin: +358 9 530 52 607
Lisätietoja:
Kulutuksen ja tuotannon liittäminen sähköverkkoon, sähköenergian mittaus ja laatu, sähköverkon sopimusehdot

Sähkökatkoihin liittyvät ohjeet

Julkaisut

17.11.2014

Sähköntoimituksen laatu- ja toimitustapavirheen sovellusohje

Tässä sovellusohjeessa käsitellään sähkömarkkinalain (588/2013) pykälän 97 mukaista sähköntoi-mituksen virhettä ja virheestä aiheutuvia seuraamuksia. Sähköntoimitus käsittää sähkön laadun ja toimitustavan, joista jälkimmäinen pitää sisällään sähköntoimituksen keskeytykset.

Julkaisut

17.11.2014

Vakiokorvaukset -sovellusohje

Vakiokorvaukset tulivat sähkömarkkinalakiin lainmuutoksen yhteydessä 1.9.2003. Edelleen sähkömarkkinalakia päivitettiin vuonna 2013 ja uusi laki astui voimaan 1.9.2013. Lakimuutoksessa vakiokorvauksia koskevia säädöksiä tarkennettiin ja muu-tettiin.


Sähkön keskeytystilastot 2010-2015

Tilastot

28.06.2017

Sähkön keskeytystilasto 2016

Vuoden 2016 keskeytystilasto perustuu 56 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 98,3 % Suomen jakeluverkkojen johtopituudesta. Tilaston perusteella sähkönkäyttäjän kokema keskimääräinen keskeytysaika oli viime vuonna noin kaksi tuntia ja asiakas koki keskimäärin noin kaksi sähkökatkoa vuoden aikana. Luvut ovat samaa tasoa kuin edellisenä vuonna.


Sähkökatkoihin liittyvät julkaisut

Julkaisut

26.08.2010

Sähkön toimitusvarmuus 2030 - Suositus 2010

Raportti on tarkoitettu työkaluksi sähköntoimituksen luotettavuustavoitteiden toteuttamisessa sekä jakeluverkon kehittämisessä.

Julkaisut

12.04.2010

Sähkönjakelun toimitusvarmuuden kriteeristö ja tavoitetasot - Sähkötutkimuspoolin julkaisu

Tässä raportissa esitetään Energiateollisuus ry:n tilaaman ’Sähkönjakelun toimitusvarmuuden kriteeristö ja tavoitetasot’ –projektin tulokset. Tutkimustyön ovat toteuttaneet yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Energia laitos ja Tampereen teknillisen yliopiston Sähköenergiatekniikan laitos.