Maankäytössä pyritään minimoimaan haitat maanomistajalle

Energiaverkot on asennettava sinne, missä energiaa tarvitaan. Tavoitteena on aina löytää sellainen paikka, missä johdoista ja putkista aiheutuu maanomistajalle mahdollisimman vähän haittaa ja asentaminen on kustannustehokasta. Ennen sijoittamista tarvitaan maanomistajan lupa. Luvan saaminen perustuu eri alueilla eri lainsäädäntöön. Esimerkiksi yksityisten maanomistajien ja kuntien alueilla lupamenettelyä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, maantiealueilla maantielaki ja vesistöjen yhteydessä vesilaki.

Maankäyttö

Yhtiöt pyrkivät yleensä ensisijaisesti tekemään maanomistajan kanssa sopimuksen johtojen ja putkien sijoittamisesta. Tarvittaessa lupa voidaan kuitenkin hakea myös viranomaispäätöksenä esimerkiksi kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Tietyillä alueilla kuten maanteillä, tarvitaan aina viranomaisen tekemä sijoittamispäätös.


Julkaisut

Julkaisut

16.02.2017

Yhteinen kunnallistekninen työmaa sopimusmalli

Energiateollisuus, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja FiCom ovat yhteistyönä laatineet oheisen uuden yhteisiä kunnallisteknisiä työmaita koskevan sopimusmallin. Se sisältää yleisen toimintamallin sekä hankekohtaisesti tehtävän esimerkkisopimuksen. Energiateollisuus suosittelee jäsenyhtiöitään hyödyntämään uutta mallia, kun yhteisten työmaiden pelisäännöistä sovitaan infra-alan toimijoiden kesken.



Johtoaluesopimukset - sopimusmallit

Julkaisut

17.11.2017

Contract template Cables 20171113

Tiedotteet

12.10.2017

Uusi sopimusmalli johtoalueneuvotteluihin

MTK, SLC ja Energiateollisuus ovat julkaisseet uuden sähköjohtojen sijoittamista koskevan sopimuspohjan.


Lisätietoja


Tapahtumat

21.05.2018

Energiateollisuus ry:n kevätseminaariaineisto

Energiateollisuus ry:n kevätseminaari pidettiin 17-18.5.2018 Helsingissä

Tiedotteet

18.05.2018

Energiateollisuus: Päästökauppa on paras ohjauskeino ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Päästökauppa on tehokkain ohjauskeino kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sanoi energia-alaa edustavan Energiateollisuuden ET:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark järjestön kevätseminaarissa.

-        EU:n päätökset päästökauppaa koskien ovat palauttaneet uskoa siihen, että se voi olla pääasiallinen ohjauskeino, jolla sähköntuotannon ja muiden päästökauppaan kuuluvien sektorien päästöjä suitsitaan, Lundmark totesi avauspuheenvuorossaan.

Markkinavakausmekanismi purkaa syntynyttä päästöoikeuksien ylijäämää, mutta on riittämätön poistamaan täysin päällekkäisten ohjausmekanismien vaikutusta, siksi energiateollisuus pitää tärkeänä, että päästökaupan toimivuutta tehostetaan ja sille päällekkäisiä ohjauskeinoja rajoitetaan. 

-        Suomen aloitteellisuus päästökaupan laajentamiseksi kiinteistökohtaiseen lämmitykseen on erittäin kannatettava. Lämmitys on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Euroopassa. Markkinaehtoinen ja teknologianeutraali päästökauppa on tasapuolisin, kustannustehokkain ja yrityksille selkein ohjauskeino, Lundmark painotti.

Energiateollisuus korostaa, että tehokkaan ilmasto- ja energiapolitiikan kannalta kilpailevaa sähkön- ja lämmöntuotantoa tulisi ohjata samoin markkinalähtöisin perustein. Kiinteistökohtainen lämmitys on EU:n toiseksi suurin päästölähde liikenteen jälkeen.

Tällä hetkellä eurooppalaiset rakennukset lämpiävät talokohtaisilla järjestelmillä, joiden polttoaine on 75-prosenttisesti fossiilista. Päästökaupan laajentaminen ohjaisi lämmitystä ilmaston kannalta oikeaan suuntaan. Myös suomalaisen kaukolämpöosaamisen vienti hyötyisi lämmityksen kytkemisestä päästökauppaan.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner muistutti ET:n kaksipäiväisessä seminaarissa Helsingissä, että yhteiskunnan rooli liiketoimintojen murroksessa on tehdä asioita mahdolliseksi, ei ohjata teknologisia ratkaisuja.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä totesi, että teknologisen kehityksen vauhti on huima myös energia-alalla ja energiayhtiöt hakevat kilvan uusia liiketoimintamalleja.

-        Yhteiskunnallisella päätöksenteolla on ohjattava päästöjen vähentämistä. Yrityksille on jätettävä mahdollisuus löytää ja tarjota asiakkaille parhaat palvelut, Leskelä korosti.

Lisätiedot

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä, p. 050 593 7233, @JukkaLeskelä

Tiedotteet

15.05.2018

Energiateollisuus: Asiakkaasta lämpökauppias – muutosta vauhdittavat kaupungistuminen ja digitalisaatio

Energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) arvioi kaukolämpöverkkojen avautuvan eri puolilla Suomea laajemmin heti, kun se on taloudellisesti järkevää ja teknisesti mahdollista.

-          Alan yritykset ovat laajasti sitoutuneet ostamaan asiakkaidensa ja muiden tuottajien ylijäämälämpöä kaukolämpöverkkoihin, sanoo ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

 Suomessa on yli 300 lähinnä kuntien, kaupunkien ja valtion omistamaa kaukolämpöjärjestelmää. Asiakkaita niillä on kymmenistä muutamiin tuhansiin. Suurimmassa järjestelmässä Helsingissä asiakkaita on tällä hetkellä noin 15 000. Lähes kolme miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpökiinteistössä.

Alan tavoite on nyt, että esimerkiksi taloyhtiöt ja kauppakeskukset voisivat myydä kaukolämpöverkkoon ihmisten ja koneiden synnyttämää ylijäämälämpöä. Kun kaukolämpöyhtiöt ostavat lämpöä, tavoitteena on pienentää asiakkaan laskua.

 -          Kaukolämpöyhtiöt ovat kuitenkin erilaisia ja eri kehitysvaiheissa. Monilla paikkakunnilla lämmön ostaminen on jo arkipäivää. Esimerkiksi Tampereella on käynnissä Suomen ensimmäinen kerrostalokokeilu, jossa asiakkaan kanssa kehitetään sovellusta pientenkin lämpömäärien ostamiseksi, Leskelä kertoo.

Ministeri Kimmo Tiilikainen otti tänään tiistaina Energiateollisuudelta vastaan keskustelupaperin ja konsulttiyhtiö Pöyryllä teetetyn selvityksen, jonka mukaan tehokkain keino avata lämmitysmarkkinoita on välttää raskasta sääntelyä. Selvitys esittelee myös kaukolämpöverkkojen avaamiseen liittyviä markkinamalleja.

ET:n Leskelä korostaa, että digitalisaatio ja kaupungistuminen muokkaavat nyt vauhdilla lämmitysmarkkinoita ja että energia-ala arvioi tuoreessa visiossaan murroksen hyödyttävän asiakasta kilpailukykyisenä hintana, uusina palveluina ja tuotteina.

 -          Suomessa kaukolämpö on eurooppalaisittain edullisimmasta päästä ja toimitusvarmuus hipoo sataa prosenttia. Lämmitysmarkkinoiden tulee jatkossakin pohjata asiakkaalle lisäarvoa tuottavien palvelujen kehittämiseen liiketoiminnallisin perustein – ei sääntelyn lisäämiseen.

 Energia-alan aloitteiden toteuttaminen vaatii Leskelän mukaan poliitikoilta ymmärrystä lämmitysmarkkinoista ja yrityksiltä paljon työtä.

 -          Tärkeintä on, että ala liikkuu nopeasti oikeaan suuntaan. Poliitikkojen puolestaan tulee mahdollistaa uudisrakentajille erilaiset lämmitysvaihtoehdot sekä tukea teknologian kehitystä ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Energiateollisuus esitti jo viime syksynä, että kunnilta poistettaisiin maankäyttö- ja rakennuslaista mahdollisuus velvoittaa asemakaavalla uudisrakentaja liittymään kaukolämpöön.

 -          Ylijäämälämpöä tuottavien palvelujen ja teollisuuden sekä kaupunkien energiajärjestelmien integraation mahdollistamista on myös pohdittava. Näin kaupungit voivat hyödyntää syntyvät lämmöt, painottaa Energiateollisuuden Jukka Leskelä.


Kaukolämpöverkkojen avaamisen mahdollisuudet ja haasteet – miten lämpiää tulevaisuuden koti?

Third Party Access to District Heating Networks FINAL REPORT 

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, p. 050 593 7233, Twitter @JukkaLeskela
Asiantuntija Antti Kohopää, p. 050 344 9265, Twitter @AnttiKohopaa

Julkaisut

15.05.2018

Kaukolämpöverkkojen avaaminen 15.5.2018

EU:ssa ja Suomessa keskustellaan kaukolämpöverkkojen avaamisesta kolmansien osapuolten tuottamalle lämmölle ja hukkalämmölle (kaukolämmön TPA – third party access). Energiateollisuus käynnisti kesällä 2017 Pöyry Management Consultingin toteuttaman hankkeen kaukolämpöverkkojen avaamisesta. Hanke selvitti erilaisia tapoja avata kaukolämpöverkot ja tuotti tietoa verkkojen avaamisen hyödyistä ja haitoista. Energiateollisuus julkisti ja luovutti hankkeen loppuraportin energiaministeri Kimmo Tiilikaiselle 15. toukokuuta 2018.