Maankäytössä pyritään minimoimaan haitat maanomistajalle

Energiaverkot on asennettava sinne, missä energiaa tarvitaan. Tavoitteena on aina löytää sellainen paikka, missä johdoista ja putkista aiheutuu maanomistajalle mahdollisimman vähän haittaa ja asentaminen on kustannustehokasta. Ennen sijoittamista tarvitaan maanomistajan lupa. Luvan saaminen perustuu eri alueilla eri lainsäädäntöön. Esimerkiksi yksityisten maanomistajien ja kuntien alueilla lupamenettelyä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, maantiealueilla maantielaki ja vesistöjen yhteydessä vesilaki.

Maankäyttö

Yhtiöt pyrkivät yleensä ensisijaisesti tekemään maanomistajan kanssa sopimuksen johtojen ja putkien sijoittamisesta. Tarvittaessa lupa voidaan kuitenkin hakea myös viranomaispäätöksenä esimerkiksi kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Tietyillä alueilla kuten maanteillä, tarvitaan aina viranomaisen tekemä sijoittamispäätös.



Julkaisut

Julkaisut

16.02.2017

Yhteinen kunnallistekninen työmaa sopimusmalli

Energiateollisuus, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja FiCom ovat yhteistyönä laatineet oheisen uuden yhteisiä kunnallisteknisiä työmaita koskevan sopimusmallin. Se sisältää yleisen toimintamallin sekä hankekohtaisesti tehtävän esimerkkisopimuksen. Energiateollisuus suosittelee jäsenyhtiöitään hyödyntämään uutta mallia, kun yhteisten työmaiden pelisäännöistä sovitaan infra-alan toimijoiden kesken.



Lisätietoja


Tilastot

20.07.2018

Sähkön kuukausitilasto

Energiateollisuus ry julkaisee kuukausittain sähkön kuukausitilaston, joka sisältää ennakkotietoa kuluvan vuoden sähkön hankinnasta ja käytöstä.


Kuukausitilaston yhteydessä julkaistaan myös tietoa sähköntuotannon polttoaineista ja CO2-päästöistä, lämpötilakorjatusta sähkönkulutuksesta sekä kooste sähköntuotannosta, tuonnista ja viennistä sekä kuukausi- että viikkotasolla.

Julkaisut

25.06.2018

Päästökaupan vaikutus EU:n 2030-ilmastopolitiikassa, I4CE 2018 (COPEC II: what role for the EU ETS in the EU 2030 Climate and Energy package?)

Energiatehokkuus- ja uusiutuvan energiantoimet huomioitava EU:n päästökaupassa

Neuvottelut EU:n ilmastopolitiikan yksityiskohdista 2020-luvulla ollaan saamassa päätökseen. Politiikan perusrakenne säilyy samana eli jatkossakin on useita osittain päällekkäisiä tavoitteita ja politiikkoja, mikä tuo tiettyjä ongelmia esimerkiksi päästökaupan ohjausvaikutukseen.

Laajassa selvityksessä arvioitiin erilaisten poliittisten pääkeinojen vaikutusta päästövähennyksiin päästökauppa- ja taakanjakosektorilla. Projektioiden perusteella arvioitiin neuvottelun alla olevan energia- ja ilmastopolitiikan vaikutuksia 2020-luvulla. Saadut tulokset indikoivat, että erillisillä energiatehokkuustoimilla ja uusiutuvan energian lisäämisellä synnytetään noin 2 200 Mt päästövähennys päästökauppasektorilla. Tämä vastaa noin 1,5 vuoden päästöjä päästökaupassa ja tulee vaikuttamaan päästöoikeuden hintaan alentavasti.

Tilanne johtaa siihen, että päästökauppa ei ohjaa päästövähennyksiin. Sen sijaan, että yhtiöt pakotettaisiin innovoimaan päästövähennyksiä, valtio hoitaa politiikkatoimin ja julkisin tuin riittävät päästövähennykset, jolloin yhtiöiden ei tarvitse toimia. Markkinavakausvaranto (MSR) ei pysty poistamaan päästökaupasta riittävästi oikeuksia, mikä johtaa ylijäämään markkinoilla. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa päästövähennystoimien kustannustehokkuuteen myös taakanjakosektorilla. Alhainen hinta rajaa pois kustannustehokkaita vaihtoehtoja.

Työssä esitetään, että energiaunionin hallintomallin puitteissa tulisi arvioida politiikkatoimien vaikutuksia päästökauppaan. Nykyisellään tätä edellytetään vain energiatehokkuusdirektiivissä. Analyysien tulisi johtaa vastaavansuuruiseen päästöoikeuksien vähentämiseen päästökauppasektorilla. Mekanismi voitaisiin toteuttaa EU-laajuisesti hallintomallissa tai säätämällä markkinavakausvarannon toimintakykyä vuosien 2021 ja 2026 tarkasteluissa.

Työssä esitetään myös, että EU:n pitkäaikavälin ilmastotavoite (hiilibudjetti) pitäisi pikaisesti säätää 1,5-asteen tavoitetta vastaavaksi. Tämä toisi ilmastotoimille ennustettavuutta samoin kuin eräänlaisen sosiaalisen CO2-viitehinnan määrittely.

Raportit:
https://www.i4ce.org/go_project/coordination-of-policies-on-energy-and-co2-with-the-ets-by-2030-copec-2/


Tiedotteet

20.06.2018

Sähkönjakelun luotettavuus aikaisempaa parempi – toimitusvarmuusinvestoinnit tehoavat

Energiateollisuuden (ET) keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2017 keskeytyneenä noin 80 minuuttia sähkönkäyttäjää kohden. Taso on parempi kuin aikaisempina vuosina. Sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit ovat johtamassa toivottuun tulokseen. Verkkojen uusiminen on parhaillaan käynnissä, ja verkkojen on määrä olla kunnossa vuoden 2028 loppuun mennessä.

Sähkönkäyttäjän kokema keskimääräinen keskeytysaika asemakaava-alueella oli viime vuonna 25 minuuttia. Asemakaava-alueiden ulkopuolella sähkötön aika oli keskimäärin 4 tuntia. Keskimääräisesti asiakas koki viime vuonna 1,7 sähkökatkoa. Viime vuosi oli sääolosuhteiden puolesta hieman keskimääräistä helpompi. 

Suurin osa sähkökatkoista johtui myrskyjen sekä lumen ja jääkuorman aiheuttamista vioista. Viime vuonna kuitenkin suunniteltujen työkeskeytysten osuus oli poikkeuksellisen suuri, ja lähes 20 prosenttia oli ns. suunniteltuja työkeskeytyksiä. Näiden taustalla ovat sähköverkon laajat uudistustyöt. Valtaosa katkoista hoidettiin verkostoautomaation avulla, jolloin asiakkaan kokema keskeytys jäi sekuntitasolle.

Verkkoyhtiöiden mittavat toimitusvarmuusinvestoinnit näkyvät sekä tilastoissa että käytännössä.

– Sähköverkkoja uusitaan parhaillaan noin 800 miljoonalla eurolla vuodessa. Taustalla on sähkömarkkinalaissa asetetut sähkön toimitusvarmuusvaatimukset ja nyky-yhteiskunnan riippuvuus sähköstä, Energiateollisuuden johtaja Kenneth Hänninen sanoo. 

Urakan on määrä olla valmis vuoden 2028 loppuun mennessä. Silloin asiakkaan kokema sähkökatko ei saa kestää asemakaava-alueella yli kuutta tuntia ja asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tuntia. Investoinnit näkyvät myös verkkopalvelumaksuissa. Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä Suomen jakeluverkon toimitusvarmuutta on parannettu kaikkiaan 8,6 miljardilla eurolla.

Toimitusvarmuusinvestointien vaikutukset olivat nähtävissä jo viime talvena. Vaikka erittäin poikkeuksellinen lumitilanne aiheutti merkittävää haittaa sähkönjakelulle, häiriöt jäivät aikaisempaa vähäisemmiksi.

– Ilmajohtoja on korvattu maakaapelein ja johtoja on siirretty metsistä tienvarsille. Metsässä olevien johtojen säävarmuutta on parannettu vierimetsiä hoitamalla, Hänninen avaa.

Vuoden 2017 keskeytystilasto perustuu 62 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 98 % Suomen jakeluverkkojen johtopituudesta. Tilasto on ladattavissa täältä.

Lisätiedot
Johtaja Kenneth Hänninen, puh. 050 320 2439, kenneth.hanninen@energia.fi