Maankäytössä pyritään minimoimaan haitat maanomistajalle

Energiaverkot on asennettava sinne, missä energiaa tarvitaan. Tavoitteena on aina löytää sellainen paikka, missä johdoista ja putkista aiheutuu maanomistajalle mahdollisimman vähän haittaa ja asentaminen on kustannustehokasta. Ennen sijoittamista tarvitaan maanomistajan lupa. Luvan saaminen perustuu eri alueilla eri lainsäädäntöön. Esimerkiksi yksityisten maanomistajien ja kuntien alueilla lupamenettelyä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, maantiealueilla maantielaki ja vesistöjen yhteydessä vesilaki.

Maankäyttö

Yhtiöt pyrkivät yleensä ensisijaisesti tekemään maanomistajan kanssa sopimuksen johtojen ja putkien sijoittamisesta. Tarvittaessa lupa voidaan kuitenkin hakea myös viranomaispäätöksenä esimerkiksi kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Tietyillä alueilla kuten maanteillä, tarvitaan aina viranomaisen tekemä sijoittamispäätös.



Julkaisut

Julkaisut

16.02.2017

Yhteinen kunnallistekninen työmaa sopimusmalli

Energiateollisuus, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja FiCom ovat yhteistyönä laatineet oheisen uuden yhteisiä kunnallisteknisiä työmaita koskevan sopimusmallin. Se sisältää yleisen toimintamallin sekä hankekohtaisesti tehtävän esimerkkisopimuksen. Energiateollisuus suosittelee jäsenyhtiöitään hyödyntämään uutta mallia, kun yhteisten työmaiden pelisäännöistä sovitaan infra-alan toimijoiden kesken.



Lisätietoja


Tiedotteet

23.01.2019

Turku Energia Sähköverkot palkittiin kyberturvallisuudesta, Energiateollisuus: Sähköverkkoihin vaikuttamalla voidaan pyrkiä lamauttamaan yhteiskunta

Turku Energia Sähköverkot on palkittu Vuoden Verkostoteko -tunnustuksella Tampereella. Vuoden 2019 tunnustus myönnettiin energia-alan kyberturvallisuutta edistäneelle hankkeelle Verkosto-messuilla.

Toista kertaa jaetulla verkkoliiketoiminta-alan palkinnolla Tampereen Messut ja Suomen suurin energia-alan etujärjestö Energiateollisuus haluavat nostaa esille esimerkillisiä toimijoita vahvasti kasvavalta sähkö- ja tietoverkkojen rakentamisen toimialalta.

Palkintoraadin puheenjohtaja Energiateollisuuden johtaja Janne Kerttula painottaa, että palkinto myönnettiin luovasta ajattelusta ja yhteistyön kehittämisestä sähköverkkojen suojaamiseksi ulkopuolisilta hyökkäyksiltä.

-Sähköverkot ovat kriittinen osa yhteiskunnan huoltovarmuutta ja niiden toiminnan varmistaminen mahdollisen hybridivaikuttamisen uhatessa on välttämätöntä. Olemme myös yhä enemmän riippuvaisia sähköstä, ja siksi verkkoihin vaikuttamalla voidaan pyrkiä lamaannuttamaan kansalaisille tärkeitä toimintoja.

Palkinnon saajan valinnut Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll kuvaa voittajayhtiön sähkönjakeluverkon ohjaus- ja valvontajärjestelmän hallinta- ja tietoturvapalvelujen kehittämistä esimerkilliseksi.

- Innovatiivinen tapa lähestyä muutosta ja tuotanto- sekä it-verkkojen yhdistäminen mahdollistavat uudenlaisen tavan käyttää tietoturva- ja hallintapalveluja. Näkyvyyden korostuminen läpi koko sähköverkon aina viimeiseen releeseen asti on ominaisuus, josta voi ottaa mallia. 

Turku Energia Sähköverkot Oy:n käytön ryhmäpäällikkö Antti Nieminen korostaa, että käytännössä muutos auttaa muun muassa varautumisessa ja vianhallinnassa, kun esimerkiksi rikkoutuneen laitteen vaihtaminen ei edellytä enää syvällisempää tietoliikenneosaamista.

 - Tietoliikenneverkon keskitetty valvonta ulottuu nyt kaikkialle, missä on sähköverkonkin valvontaa. Pääsemme esimerkiksi välittömästi kiinni tilanteeseen, jossa sähköasemalta käsin yritettäisiin murtautua tietoliikenneverkkoomme.

 - Helposti hallittava ja tietoturvallinen sähköverkon ohjausverkko syntyi, kun otimme it-miehet mukaan sähköverkkomaailmaan, Nieminen kiittää.

Sähkö- ja tietoverkkoalan tapahtuma järjestettiin Tampereella 23.–24. tammikuuta. Verkostomessuille osallistui tänä vuonna noin 5 000 energia- ja telealan ammattilaista.

 Lisätiedot
• Energiateollisuus, johtaja Janne Kerttula, p. 050 571 2075
• Turku Energia Sähköverkot Oy, ryhmäpäällikkö Antti Nieminen, p.050 557 3132
• Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll, p. 040 527 6173


Tiedotteet

21.01.2019

Aapeli katkaisi sähköt lähes 200 000:lta – keskeytykset olivat kuitenkin aiempaa lyhyempiä, ilman jo tehtyjä investointeja myrsky olisi katkonut sähköjä pahemmin

Vuodenvaihteen Aapeli-myrsky rikkoi ennätyksiä ja korvauksia sähköyhtiöt maksavat sen aiheuttamista jakelukeskeytyksistä noin 400 000 asiakkaalle arviolta 4 miljoonaa euroa. Sähköverkon korjauskustannukset nousevat nekin 4 miljoonaan.

- Luvut ovat huomattavasti pienempiä kuin vuoden 2011 joulumyrskyjen jälkeen, vaikka alueellisesti Aapeli oli yhtä voimakas kuin Tapani-myrsky, Hänninen arvioi. 

Investoinnit toimitusvarmuuteen vähensivät sähköttömien määrää jopa puolella

Energiateollisuuden keräämien tietojen myös sähkökatkot jäivät yleisesti aiempaa lyhyemmiksi. 

- Silti monet asiakkaat olivat ilman sähköä vuorokausia. Keskeytykset jakelussa näyttivät jälleen, miten riippuvaisia olemme sähköstä nyky-yhteiskunnassa. 

ET:n Hänninen huomauttaa, että verkkoyhtiöiden investointistrategiat ovat osoittautuneet oikeiksi, kun sähkökatkot jäivät nyt lyhemmiksi ja sähköttömien asiakkaiden määrä jäi arvioiden mukaan puoleen siitä, mitä se olisi ollut ilman toimitusvarmuusinvestointeja.

- Viat pystyttiin korjaamaan nopeammin, koska korjattavaa oli vähemmän. 

Investoinnit sähköverkkoon jatkuvat ja ensi vuosikymmenen loppuun mennessä Suomen jakeluverkon toimitusvarmuutta on parannettu 9,5 miljardilla eurolla.

- Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää sähkön käytön tuntuvaa lisäämistä. Sähköverkkoyhtiöt vastaavat haasteeseen varmistamalla jokaiselle suomalaiselle varman sähkön saannin, Energiateollisuuden johtaja Kenneth Hänninen painottaa. 

Lisätiedot 
Energiateollisuuden johtaja (verkot) Kenneth Hänninen, p. 050 320 243 

Tilastot

18.01.2019

Sähkön kuukausitilasto

Energiateollisuus ry julkaisee kuukausittain sähkön kuukausitilaston, joka sisältää ennakkotietoa kuluvan vuoden sähkön hankinnasta ja käytöstä.


Kuukausitilaston yhteydessä julkaistaan myös tietoa sähköntuotannon polttoaineista ja CO2-päästöistä, lämpötilakorjatusta sähkönkulutuksesta sekä kooste sähköntuotannosta, tuonnista ja viennistä sekä kuukausi- että viikkotasolla.

Esitykset

17.01.2019

Hiilineutraali Suomi 2030-luvulla?