Lähtökohtana markkinaehtoisuus

Energiamarkkinat käsitetään maailmanlaajuisesti ennen kaikkea kansainvälisenä öljykauppana. Myös EU:n energiamarkkinoita leimaavat polttoaineet, etenkin maakaasu, jonka tuonnista unioni on riippuvainen. Maakaasun ohella EU pyrkii sähkön sisämarkkinoihin niin, että sähkö voi liikkua vapaasti jäsenmaasta toiseen.  Toistaiseksi kehitys on edennyt alueellisiin markkinoihin, joista Suomi kuuluu EU:n edistyneimpään, pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen.

Sähkömarkkinalaissa sähkön tuotanto ja myynti on säädetty vapaaksi liiketoiminnaksi. Markkinaehtoisuus ja kilpailun edistäminen olivatkin lähtökohtana, kun Euroopan maat ryhtyivät vapauttamaan aiemmin suljettuja sähkömarkkinoitaan 1990-luvulla. Sitä vastoin monopolina toimiva sähkön siirto on yhä säänneltyä toimintaa, jota valvoo kussakin EU-maassa kansallinen viranomainen, Suomessa Energiavirasto.

Osa energiamarkkinoista koostuu lämmitysmarkkinoista, joiden merkitystä päästövähennys- ja energiatehokkuusmielessä on alettu ymmärtää EU:ssakin aiempaa paremmin.  Suomessa yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö, jonka osuus markkinoista on 47 prosenttia. Määräävässä markkina-asemassa olevaa kaukolämpöä ei säädellä Suomessa lailla.   


Lisätietoja


Materiaalia energiamarkkinoista

Julkaisut

30.01.2018

Kiertotalous energia-alalla - Deloitte Oy 2018

Suomen energia-alalla on hyvät edellytykset luoda uutta liiketoimintaa kiertotalouden avulla

Julkaisut

20.09.2017

Suositus T1, kaukolämmön yleiset sopimusehdot 2017

ET:n suositus kaukolämmön yleisiksi sopimusehdoiksi (T1/2017) on päivitetty.