Energiajärjestelmän kehittäminen edellyttää tutkimusta ja demonstraatioiden tukemista

Eurooppalainen energiajärjestelmä on murroksessa. Hiilineutraalin vision toteuttaminen edellyttää monia muutoksia. Vanhoja voimalaitoksia poistuu markkinoilta ja uudet energiantuotanto- ja käyttötavat vaativat järjestelmältä uudenlaista joustoa. Energian älykäs kuluttaminen ja kuluttajien kiinnostuksen lisääntyminen pientuotantoa kohtaan tarjoaa myös mahdollisuuksia uudenlaisiin ratkaisuihin.

Tarvittavien uusien toimintatapojen, palveluiden ja markkinamallien luominen vaatii teknologian kehittämisen lisäksi myös sosiaalisia innovaatioita.

Muutoksen toteuttaminen riittävän nopeasti ja tehokkaasti edellyttää uusia innovaatioita ja niiden markkinoille tulon nopeuttamista. Tutkimus- ja demonstraatiovaiheessa olevia uusia teknologioita on siksi syytä tukea, mutta kehitysvaiheen jälkeen kaikkien teknologioiden tulee pärjätä kilpailuilla markkinoilla.

Uusille innovaatioille on paljon kysyntää sekä Suomessa että muualla maailmassa. Suomalainen energia- ja cleantech-osaaminen voi tarjota ratkaisuja globaalisti. Uusia ratkaisuja ei kuitenkaan synny ilman merkittävää panostusta. Julkista taloudellista tukea energiateknologioiden kehittämiseen ja innovaatioiden markkinoille saamiseen onkin lisättävä ja kohdennettava oikein.

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2007 energiateknologiastrategian (SET-plan), jonka tavoitteena on nopeuttaa vähähiilisten teknologioiden markkinoille tuloa. Komission vuoden 2009 tekemän arvion mukaan SET-planin tavoitteiden toteuttaminen vaatii T&K&I rahoitusta 8 miljardia €/vuosi vuoteen 2020 asti.

Jotta vaadittava rahamäärä eurooppalaisten tavoitteiden toteuttamiseksi saadaan kasaan, on sekä kansallisesti että EU:n yhteisistä varoista lisättävä energia-alan tuotekehityksen ja demonstraatioiden tukemista. IEA:n keräämien tietojen mukaan julkisen rahoituksen taso energiateknologioiden kehittämiseen on viime vuosina ollut alemmalla tasolla kuin 1980, vaikka alan yhteiskunnallinen painoarvo on lisääntynyt merkittävästi.IEA public RD&D funding



Lisätietoja

takalka
Takala, Kati
Asiantuntija
Sähköpostiosoite: kati.takala@energia.fi
twitter-icon @katitakala

Tutkimusmateriaaleja

Julkaisut

22.08.2018

Älykäs kaupunkienergia

Älykäs kaupunkienergia -raportin tavoitteena on kuvata, miten ilmastoneutraali energiajärjestelmä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti osallistamalla asiakkaita, samalla säilyttäen energian hyvä toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta.

Julkaisut

14.08.2018

Teollisuuden palveluliiketoiminnan kestävä kilpailuetu_loppuraportti 20180613 -Sähkötutkimuspoolin julkaisu

Asiakas- ja palveluyritysten rakenteet ja liiketoimintamallit ovat tänä aikana muuttuneet ja kehittyneet merkittävästi. Tätä muutosta ei ole juurikaan yliopistotasoisesti tutkittu Suomessa. Tässä tutkimuksessa tätä muutosta on selvitetty niin asiakkaan (sähkö- ja televerkkoyhtiöt) kuin palveluyritysten näkökulmista. Yleinen käsitys tästä kehityksestä on, että verkkoyhtiöiden tavoitteet on saavutettu, mutta palveluyhtiöiden ei. Palvelumarkkinoiden syntyminen on lisännyt kilpailuja, synnyttänyt uusia kilpailijoita, laskenut palveluhintoja. Palveluyritysten kannattavuus on pudonnut. Tutkimuksella pyritään löytämään liiketoimintamalleja, joilla voidaan kehittää molemmille osapuolille kannattavaa liiketoimintaa mahdollisesti yhdessä – win-win.

Julkaisut

25.06.2018

Päästökaupan vaikutus EU:n 2030-ilmastopolitiikassa, I4CE 2018 (COPEC II: what role for the EU ETS in the EU 2030 Climate and Energy package?)

Energiatehokkuus- ja uusiutuvan energiantoimet huomioitava EU:n päästökaupassa

Tiedotteet

15.05.2018

Energiateollisuus: Asiakkaasta lämpökauppias – muutosta vauhdittavat kaupungistuminen ja digitalisaatio

Energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) arvioi kaukolämpöverkkojen avautuvan eri puolilla Suomea laajemmin heti, kun se on taloudellisesti järkevää ja teknisesti mahdollista.

Julkaisut

15.05.2018

Kaukolämpöverkkojen avaaminen 15.5.2018

EU:ssa ja Suomessa keskustellaan kaukolämpöverkkojen avaamisesta kolmansien osapuolten tuottamalle lämmölle ja hukkalämmölle (kaukolämmön TPA – third party access). Energiateollisuus käynnisti kesällä 2017 Pöyry Management Consultingin toteuttaman hankkeen kaukolämpöverkkojen avaamisesta. Hanke selvitti erilaisia tapoja avata kaukolämpöverkot ja tuotti tietoa verkkojen avaamisen hyödyistä ja haitoista. Energiateollisuus julkisti ja luovutti hankkeen loppuraportin energiaministeri Kimmo Tiilikaiselle 15. toukokuuta 2018.