Energiaan liittyvät tuet ja verot

Suomessa tulee panostaa uuden kehittämiseen – ei vanhan tukemiseen

Yli 70 prosenttia sähköntuotannon investoinneista EU-alueella tehdään tuettuihin uusiutuviin energialähteisiin. Investointeja tehdään tukien, ei tuotanto-olosuhteiden tai kysynnän mukaan. Tämä ei ole kansantalouksien ja EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta kestävää.

Suomessa uusiutuvaa sähköntuotantoa on tuettu lähinnä tuulivoiman ja metsähakkeen tuotantotuilla. Lisäksi lämmöntuotanto on saanut investointukia päästökauppasektoriin kuulumattomille laitoksille.

Energiateollisuus näkee, että EU:n päästökaupan tulee olla valtion keino ohjata suomalaisia sähkön- ja kaukolämmöntuotantoinvestointeja. Muutoin investointien tulee perustua energian kysyntään ja tarjontaan. Kun uudelle sähkön- tai lämmöntuotannolle on kysyntää, investointien tulee suuntautua uusiutuviin energialähteisiin päästökaupan ohjaamana.

Maatuulivoima, metsäenergian käyttö sekä aurinkoenergia omaan käyttöön tuotettuina ovat tuotantokustannuksiltaan jo kilpailukykyisiä. Teknologian hinta on kehityksen myötä laskenut viime vuosina merkittävästi ja laskee arvioiden mukaan edelleen. Edullisimpia tuotantomuotoja ei tarvitse tukea.

Sen sijaan energiateollisuus tukee harkinnanvaraisten, uuden teknologian investointitukien jatkamista sekä kärkihanketyyppistä rahoitusta uusien teknologioiden markkinoille saattamiseksi ja kotimaisten cleantech-innovaatioiden demonstroimiseksi. Näissä valtion toimissa voidaan vauhdittaa energiateknologian vientipotentiaalia.

Suomen energiaverotus on korkeaa

EU:ssa energiaverotusta on yhtenäistetty energiaverodirektiivillä, joka asettaa keskeiset raamit ja minimitasot energiaverotukselle EU-maissa. Suomessa energiaverotus on selvästi EU:n asettamia minimiverotasoja korkeampaa ja kansainvälisessä vertailussa erittäin kovaa. Suomen kova energiaverotus rasittaa maassamme toimivia yrityksiä kansainvälisessä kilpailussa sekä vaikuttaa ihmisten ostovoimaan.

Suomessa energiaveroja peritään kulutetusta sähköstä. Sähköveron suuruus riippuu sähkön käyttökohteesta. Teollisuuden sähkövero on kuluttajien ja muun elinkeinoelämän sähköveroa matalampi, mutta siltikin kansainvälisessä vertailussa korkea. Sähkön tuotantoa ei veroteta eikä se olisi edes sallittua energiaverodirektiivin perusteella.

Lämmön tuotantoon käytettyjä polttoaineita verotetaan niiden energia- ja hiilidioksidisisällön perusteella. Verollisia polttoaineita ovat kivihiili, maakaasu ja öljyt. Lisäksi turpeella on fiskaalinen vero, joka ei riipu energia- ja hiilidioksidisisällöstä. Uusiutuvia polttoaineita ei veroteta. Kaukolämmön tuotannon verot heikentävät kaukolämmön kilpailukykyä, nostavat kaukolämmön hintaa monin paikoin ja voivat pahimmillaan johtaa ylimääräisiä investointeihin ja sitä kautta kustannuskkiin asiakkaille ja kaukolämpöyrityksille.

Energiaverotusta tulee jatkossa kehittää siten, että se tukee päästövähennystavoitteita mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa päästökauppajärjestelmän kanssa päällekkäisen vero-ohjauksen purkamista pitkällä aikavälillä sekä energiaverotuksen painopisteen selkeää siirtämistä hiilidioksidipäästöjen verottamiseen.


Lisätietoja


Materiaalia tuista ja veroista

Tiedotteet

07.12.2018

Energiateollisuus: Sähkön ja kaukolämmön päästöt vähenevät arvioitua nopeammin – ennakoitava politiikka mahdollistaa ilmastotoimet

Energiasektorin päästöt ovat puolittuneet kymmenen viime vuoden aikana. Energiateollisuus arvioi, että sähkön ja kaukolämmön päästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosikymmenellä ja vähenevät marginaaliin 2030-luvulla. Tällöin energia-ala saavuttaa osaltaan hiilineutraaliustavoitteen.

Tiedotteet

29.08.2018

Energiateollisuus: Energiaverotuksen suunta virheellinen

Energia-alaa edustavan Energiateollisuuden (ET) mukaan hallituksen energiaverotus kulkee väärään suuntaan. Hallitus esitti tänään muutosta sähkön ja lämmön yhteistuotannon verotukseen, mikä johtaisi 28 miljoonan euron kustannusten nousuun kaukolämmön tuotannossa. Lisäksi turpeen verotukseen esitetään 10 miljoonan euron korotusta.