Kansallisen ilmastopolitiikan keskityttävä liikenteeseen ja öljylämmitykseen

Energiateollisuus on sitoutunut viemään Suomea kohti ilmastoneutraalia tulevaisuutta ja aktiivisesti toteuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi asetettuja päästötavoitteita. Suurin osa energia-alan kasvihuonekaasupäästöistä on EU:n päästökaupan piirissä ja siten kansallisen ilmastopolitiikan ulottumattomissa. Energiateollisuuden mielestä päästökauppa on markkinaehtoisena ja teknologianeutraalina ohjauskeinona kustannustehokas ja yrityksille selkeä. 

Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa päästökaupalle vahvaa roolia sen kattamien päästöjen vähentämisessä ja kohdistaa muut ohjauskeinot, kuten tuet, päästökaupan ulkopuolelle. Päästökaupan päästökiintiön piirissä olevien toimintojen kuten sähkön- ja kaukolämmöntuotannon (pl. pienimuotoinen kaukolämpö) päästöjen kokonaismäärä EU:ssa on ennalta sovittu, eikä siksi näiden alojen kansallisella vero- tai muulla ohjauksella saavuteta ilmastohyötyjä. Päästökaupan piirissä tehtävien päästövähennysten kustannusten kohtuullisuudesta Suomi voi sen sijaan huolehtia tukemalla kustannustehokkaiden ratkaisujen syntyä, kuten panostamaminen teknologian kehitykseen, kaupallistamiseen ja demohankkeisiin.

Energiateollisuus katsoo, että Suomen on keskityttävä kansallisessa ilmastopolitiikassaan kunnianhimoisen kansallisen päästötavoitteen piirissä olevien alojen, eli liikenteen, maatalouden, jätehuollon, pienlämmityksen ja osan pienteollisuutta päästöjen vähentämiseen. Näillä aloilla öljyn polton päästöt ovat ylivoimaisesti suurin päästölähde ja siksi toimia tulisi keskittää öljyn käytön vähentämiseen erityisesti liikenteessä ja erillislämmityksessä. Energiateollisuus tarjoaa näille aloille ratkaisuksi sähköistämisen ja kaukolämmön. Öljyn korvaaminen sähköllä ja kaukolämmöllä parantaa paitsi energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä, myös siirtää loputkin päästöt EU:n päästökiintiön piiriin. Toinen keino hyödyntää päästökauppaa näilläkin aloilla olisi laajentaa päästökaupan kattavuutta pienlämmitykseen.

Huomionarvoinen näkökulma Suomen ilmastohaasteeseen on metsien ja maaperän sitoma hiilidioksidi eli hiilinielu. Viime vuosikymmeninä Suomen hiilinielusta on ollut merkittävä hyöty ilmastolle, sillä se on sitonut tyypillisenä vuonna noin kolmasosan kaikesta päästetystä hiilidioksidista takaisin biomassaan erityisesti metsien kasvun avulla. Tämä on saavutettu, vaikka metsien energiakäyttö on samalla kaksinkertaistunut ja metsistä on tullut Suomen suurin energianlähde.

Suomen khk-päästöt 2005-2015
Lähde: Tilastokeskus 2016

Linkkejä:


Lisätietoja

kostaja
Kostama, Jari
Sähköpostiosoite: jari.kostama@energia.fi
Puhelin: +358 9 530 52 301
Lisätietoja:
edunvalvonta, energiantuotanto, ilmastopolitiikka, sähköntuotanto, tuotantomuodot