Hiilineutraali Suomi 2030-luvulla?

Suomi on hiilineutraali, kun päästöt ja nielut ovat tasapainossa. Hiilineutraalius voidaan saavuttaa päästöjä vähentämällä tai nieluja kasvattamalla. Molemmat keinot on oltava käytössä, kun tavoitellaan hiilineutraaliutta.

Energia-ala on arvioinut vähentävänsä sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöt marginaaliin vuoteen 2040 mennessä. Tällöin ala osaltaan toteuttaa hiilineutraaliustavoitteen.


  • Päästöoikeuden hinnannousu työntää fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön marginaaliin sähkön- ja kaukolämmön tuotannossa. Tästä syystä päästöt kaukolämmöntuotannossa puoliintuvat 2020-luvulla.
  • Lämmöntuotantoon kehitetään ei-polttavia ratkaisuja. Metsätalouden sivuvirtoja hyödyntävällä energiantuotannolla on edelleen merkittävä rooli.
  • Liikenteen sähköistyminen ja bionesteet ajavat alas liikenteen päästöjä.
  • Päästökauppa ohjaa teollisuutta vähentämään päästöjä muun muassa sähköistämisen avulla.


Kaukolämmön päästöt laskevat huomattavasti aiemmin arvioitua nopeammin  

Kaukolämmön tuotannossa siirrytään hyödyntämään yhä lisääntyvässä määrin hukkalämpöjä, geotermistä energiaa ja muita uusia ratkaisuja. Polttolaitoksissa siirrytään fossiilisen polttoaineen ja turpeen polttamisesta puupolttoaineiden käyttöön. Käytettävät puupolttoaineet ovat metsäteollisuuden sivutuotteita, hakkuutähteitä, metsänhoidollisten hakkuiden pienpuuta sekä kierrätettyä puuta.


Ylipäätään energiajärjestelmiä integroidaan entistä tiiviimmin toisiinsa. Kaukolämmön kohdalla tämä tarkoittaa sähkön hyödyntämistä joko suoraan tai lämpöpumppujen välityksellä lämmöntuotannossa.

  • Kaukolämpöverkkoihin lisätään uusia, ei-polttavia tapoja tuottaa energiaa.
  • Vahvistuva päästökauppa ohjaa fossiiliset polttoaineet ja turpeen toimitusvarmuuspolttoaineiksi.


Puupolttoaineiden hankinta on tulevan vuosikymmenen haaste

Puupolttoaineiden käyttö lisääntyy huomattavasti vuoteen 2030 mennessä kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa. Näin tapahtuu, vaikka polttoaineiden käyttäminen kokonaisuudessaan pienenee huomattavasti.

Puupolttoaineet riittävät valtakunnan tasolla, kun metsäteollisuus voi Suomessa hyvin ja hakkuumäärät ovat jopa 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

  • Energiateollisuuden ilmastoloikan lähtökohtana on, että metsiä ei kaadeta vain energiakäyttöön.
  • Puupolttoaineiden käyttö lähes kaksinkertaistuu kaukolämmöntuotannossa vuoteen 2030. Syynä on fossiilisten polttoaineiden ja turpeen vähentäminen.
  • Yhteistuotantolaitosten korvautuminen lämpölaitoksilla laskee yhteistuotantosähkön määrän noin puoleen nykyisestä.
  • Kotimainen, metsätalouden ja teollisuuden sivuvirtoihin nojaavan puupolttoaineen määrä on riittävä, jos metsiä hoidetaan ja metsäteollisuuden puunkäyttö on ennakoidun mukaista.
  • Kotimaista puupolttoainetta ei ole kaikkialla Suomessa saatavilla riittävästi ja osa kestävästä polttoaineen hankinnasta perustuu tuontiin.

Edellä esitetyt arviot perustuvat viime vuosina tehtyihin julkisiin selvityksiin kaukolämmön ja sähköntuotannon tulevaisuudesta Suomessa, julkisiin selvityksiin päästömarkkinoiden kehityksestä, Luonnonvarakeskuksen arvioihin puupolttoaineiden riittävyydestä ja metsien kasvusta, yritysten julkaisemiin strategioihin, energiateollisuuden jäsenyritysten näkemyksiin energiatulevaisuudesta sekä Energiateollisuuden asiantuntijoiden arvioihin.


Energia-alalla koittaa asiakkaiden aika

Energiapoliittiset ratkaisut ovat tulevaisuuden merkittäviä valintoja. Ala toimii suuren murroksen keskellä, ja on samalla suunnannäyttäjä kestävälle ja turvalliselle energiatulevaisuudelle. Teknologinen harppaus, digitalisaatio ja hajautetut ratkaisut toimivat muutoksen ajureina. Murroksen suurimmat hyötyjät ovat asiakkaat.

Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien kasvu muuttaa energia-alan perinteisiä liiketoimintamalleja. Energiamurros luo Suomelle ja suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia.


Hiilineutraali Suomi 2030-luvulla?

Esitykset

10.12.2018

Hiilineutraali Suomi 2030-luvulla?


Lisätietoja

kohopan
Kohopää, Antti
Sähköpostiosoite: antti.kohopaa@energia.fi
Lisätietoja:
Energiverotus, tuet ja tukijärjestelmät, lämmitysmarkkinat ja asiakkuudet, Lämmitysmarkkinat -toimikunnan sihteeri
makkoju
Makkonen, Jukka
Sähköpostiosoite: jukka.makkonen@energia.fi
Lisätietoja:
Ilmastopolitiikka, päästökauppa, bioenergian kestävyys