Materiaalipankki

Materiaalipankki

On vain yksi hyvä asia, tieto, ja yksi paha asia, tietämättömyys. - Sokrates

Päästökaupan vaikutus EU:n 2030-ilmastopolitiikassa, I4CE 2018 (COPEC II: what role for the EU ETS in the EU 2030 Climate and Energy package?)

Julkaistu: 25.06.2018 Päivitetty: 25.06.2018

Energiatehokkuus- ja uusiutuvan energiantoimet huomioitava EU:n päästökaupassa

Neuvottelut EU:n ilmastopolitiikan yksityiskohdista 2020-luvulla ollaan saamassa päätökseen. Politiikan perusrakenne säilyy samana eli jatkossakin on useita osittain päällekkäisiä tavoitteita ja politiikkoja, mikä tuo tiettyjä ongelmia esimerkiksi päästökaupan ohjausvaikutukseen.

Laajassa selvityksessä arvioitiin erilaisten poliittisten pääkeinojen vaikutusta päästövähennyksiin päästökauppa- ja taakanjakosektorilla. Projektioiden perusteella arvioitiin neuvottelun alla olevan energia- ja ilmastopolitiikan vaikutuksia 2020-luvulla. Saadut tulokset indikoivat, että erillisillä energiatehokkuustoimilla ja uusiutuvan energian lisäämisellä synnytetään noin 2 200 Mt päästövähennys päästökauppasektorilla. Tämä vastaa noin 1,5 vuoden päästöjä päästökaupassa ja tulee vaikuttamaan päästöoikeuden hintaan alentavasti.

Tilanne johtaa siihen, että päästökauppa ei ohjaa päästövähennyksiin. Sen sijaan, että yhtiöt pakotettaisiin innovoimaan päästövähennyksiä, valtio hoitaa politiikkatoimin ja julkisin tuin riittävät päästövähennykset, jolloin yhtiöiden ei tarvitse toimia. Markkinavakausvaranto (MSR) ei pysty poistamaan päästökaupasta riittävästi oikeuksia, mikä johtaa ylijäämään markkinoilla. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa päästövähennystoimien kustannustehokkuuteen myös taakanjakosektorilla. Alhainen hinta rajaa pois kustannustehokkaita vaihtoehtoja.

Työssä esitetään, että energiaunionin hallintomallin puitteissa tulisi arvioida politiikkatoimien vaikutuksia päästökauppaan. Nykyisellään tätä edellytetään vain energiatehokkuusdirektiivissä. Analyysien tulisi johtaa vastaavansuuruiseen päästöoikeuksien vähentämiseen päästökauppasektorilla. Mekanismi voitaisiin toteuttaa EU-laajuisesti hallintomallissa tai säätämällä markkinavakausvarannon toimintakykyä vuosien 2021 ja 2026 tarkasteluissa.

Työssä esitetään myös, että EU:n pitkäaikavälin ilmastotavoite (hiilibudjetti) pitäisi pikaisesti säätää 1,5-asteen tavoitetta vastaavaksi. Tämä toisi ilmastotoimille ennustettavuutta samoin kuin eräänlaisen sosiaalisen CO2-viitehinnan määrittely.

Raportit:
https://www.i4ce.org/go_project/coordination-of-policies-on-energy-and-co2-with-the-ets-by-2030-copec-2/


Tiedoston nimi Lisäyspäivä
I4CE-Enerdata_Mind-the-gap-full-report-1.pd (PDF) 26.6.2018
Kati Takala

Kati Takala
Asiantuntija
Energiantuotanto
twitter-icon @katitakala

Materiaalityyppi:
Julkaisut
Kategoriat:
Energiateollisuus ry -> Tutkimus
Energiateollisuus ry -> Ympäristöpooli
Energia- ja ilmastopolitiikka -> Päästökauppa