Materiaalipankki

Energia-asenteet 2018: Ilmastonmuutos on suomalaisille maailmanlaajuinen uhka, jota on torjuttava kaikin keinoin

Julkaistu: 28.12.2018 Päivitetty: 28.12.2018

Suomalaisten huoli ilmaston lämpenemisestä on kasvanut merkittävästi vuodentakaisesta. Kansalaisista 62 prosenttia pitää ilmastonmuutosta todellisena ja äärimmäisen vakavana uhkana, jota koko maailman pitäisi ryhtyä torjumaan välittömästi ja kaikin keinoin.

Suomalaisten huoli ilmaston lämpenemisestä on kasvanut merkittävästi vuodentakaisesta. Kansalaisista 62 prosenttia pitää ilmastonmuutosta todellisena ja äärimmäisen vakavana uhkana, jota koko maailman pitäisi ryhtyä torjumaan välittömästi ja kaikin keinoin. 

Energiapolitiikalla onkin vaikutettava nyt ennen kaikkea ilmastoon, kun 46 prosenttia Energiateollisuuden (ET) IROResearchilla teettämään kyselyyn vastanneista mainitsee tärkeimmäksi energiapoliittiseksi päätökseksi ilmastonmuutoksen ja päästöjen hillitsemisen. Vuosi sitten vastaava luku oli 38 prosenttia. 

Kysely toteutettiin lokakuussa ennen hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC-raportin julkistusta. Energiateollisuus on kysynyt kansalaisten energianäkemyksiä yli kolmenkymmentä vuotta, ja huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut tasaisesti seitsemän viime vuotta. 

  • Energia-ala on työskennellyt vuosia ilmaston lämpenemisen torjumiseksi ja kyselyn vastaukset osoittavat, että ala mielletään yhdeksi ratkaisijaksi ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Energiasektorilla päästöt ovatkin puoliintuneet kuluneen kymmenen vuoden aikana, ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä painottaa. 

Leskelä arvioi, että energiantuotannon osalta Suomi voisi olla hiilineutraali jo 2030-luvulla eli selvästi kaavailtua aiemmin. Virallisesti Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta 2045. 

  • Sähkön ja kaukolämmön päästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosikymmenellä ja vähenevät marginaaliin 2030-luvulla. Tällöin energia-ala saavuttaa osaltaan hiilineutraaliustavoitteen. Tämä edellyttää kuitenkin, että muun muassa EU:n päästötavoite asettuu Pariisin sopimuksen edellyttämälle tasolle ja että vuosien 2040 ja 2050 päästökiintiöt määritellään pikaisesti.
     

Ydinvoimalle historiallinen tulos – noin puolet suomalaista luottaa ympäristöystävällisyyteen

Yhä useamman suomalaisen mielestä ydinvoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä, kun noin puolet kyselyyn vastanneista on tätä mieltä. Eri mieltä vastaajista on noin alle kolmannes. Kuluneen vuoden tulos on asennekyselyn 34-vuotisen historian korkein.

Hieman entistä useampi olisi myös valmis lisäämään ydinvoimaa, kun vastaajista 42 prosenttia suhtautuu lisäämiseen myönteisesti. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 37 prosenttia.

Kansalaisten toiseksi tärkeimmäksi energiapoliittiseksi tavoitteeksi nousee uusiutuvan energian kasvattaminen energiantuotannossa. Tärkeimpänä sitä pitää 15 prosenttia väestöstä ja toiseksi tärkeimpänä kolmannes.

Lisää halutaan niin aurinkosähköä, tuulivoimaa, bioenergiaa kuin vesivoimaa. Innokkaimmin liputetaan kuitenkin aurinkoenergian puolesta: peräti 93 prosenttia kehittäisi sähköntuotantoa aurinkosähkön suuntaan.

Muutkin uusiutuvan energian lähteet saavat vankan tuen. Tuulivoimaa lisäisi 80 prosenttia, puuta ja muuta bioenergiaa 58 ja vesivoimaa 63 prosenttia suomalaisista. Fossiilisten energianlähteiden ja turpeen suosio on sen sijaan edelleen laskenut.

  • On ilahduttavaa, että suomalaiset tuntevat hyvin sähköntuotannon vaihtoehtojen merkityksen siirryttäessä ilmastoystävälliseen energiaan. Tuuli- ja aurinkosähkölle on vankka tuki kuten myös niiden vaihtelua tasaavalle vesivoimalle ja tasaisesti sähköä tuottavalle ydinvoimalle. Tämä on selkeä viesti päättäjille, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Keskustelu metsien roolista ilmastopolitiikassa näkyy bioenergian suosion pudotuksena. Sähköntuotannossa selvä enemmistö haluaa kuitenkin lisää bioenergiaa.

Suurin osa suomalaisista uskoo sähkönkulutuksen jatkavan kasvua myös tulevaisuudessa. 

IROResearch kysyi Energiateollisuuden toimeksiantona nettipaneelissa tuhannen täysi-ikäisen suomalaisen mielipiteitä energia-asioissa 22. - 31. lokakuuta 2018. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 

Lisätiedot
ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä, p. 050 593 7233, @JukkaLeskela


Tiedoston nimi Lisäyspäivä
Energia-asenteet 2018_mediakuvat (PDF) 31.12.2018
Jukka Leskelä

Jukka Leskelä
Toimitusjohtaja
Hallinto
twitter-icon @JukkaLeskela

Materiaalityyppi:
Tiedotteet
Kategoriat:
Energiateollisuus ry
Energia- ja ilmastopolitiikka -> Suomen energia- ja ilmastopolitiikka