Palveluntuotantomarkkinat ja julkiset hankinnat
Uutena toimialana Energiateollisuus ry:ssä on kiinnitetty erityistä huomiota palvelumarkkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on edistää reilusti kilpailtujen ja avoimien markkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta. Vuoden 2009 helmikuussa valmistuneen ”Ostopalveluiden käyttö verkkoliiketoiminnassa” –tutkimushankkeen tuloksien mukaan kehitys on Suomessa ollut nopeaa ja ostopalveluille asetetut tehokkuus- ja tulostavoitteet on hyvin saavutettu. Ostopalveluilla on usein saavutettu 20 – 30 % kustannusäästö.
Kun energia-alan yritys hankkii palveluita, tulee sovellettavaksi julkisten hankintojen lainsäädäntö . Laki määrää yhteiskunnalliset toimijat ja peruspalvelujen toimittajat tekemään hankintansa yksityiseltä sektorilta, kilpailuttaen hankinnat avoimesti, tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Taustalla vaikuttavat Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevat direktiivit, jotka on saatettu voimaan Suomen lainsäädännössä kahtena erillisenä lakina: hankintalaki koskee kaikkia hankintaviranomaisia ja erityisalojen hankintalaki vesi-, energia- ja liikenne- ja postitoimintaa. Energia-alalla sovelletaan yleensä erityisalojen hankintalakia riippumatta yhtiön omistajarakenteesta (osakeyhtiö, kunnallinen liikelaitos, osuuskunta tai muu)..
Euroopan unionin tavoitteiden mukaan on pyrittävä tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen EU:n sisämarkkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palveluntarjoajille taataan kansallisuudesta riippumaton kohtelu julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Suomen hankintalainsäädäntö on yhteensopivaa myös Maailman kauppajärjestön (WTO) Government Procurement Agreement eli GPA-sopimuksen kanssa, jossa ovat mukana muun muassa Euroopan unioni, Kanada, Hong Kong, Singapore, Israel ja Yhdysvallat.
Kilpailutuksen periaatteista avoimuus tarkoittaa, että hankinnoista ilmoitetaan riittävän laajasti ja selkeästi. Tasapuolisuus ja syrjimättömyys toteutuvat kohtelemalla tarjoajia yhdenvertaisesti ja noudattamalla ennalta ilmoitettuja valintaperusteita. Saaduista tarjouksista valitaan joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisten etujen tapauksessa tarjousten vertailussa voidaan ottaa huomioon myös ennalta ilmoitettuja laatutekijöitä. Tarjousten vertailussa ei voi käyttää perusteita, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä.
Julkisten hankintojen lainsäädännön nojalla asetetaan vuosittain tarkistettavat kansalliset kynnysarvot hankinnoille. Kynnysarvojen alle jääviä hankintoja on mahdollista kilpailuttaa vapaamuotoisemmin. Tällaisesta hankinnasta ei ole pakko ilmoittaa julkisesti. Kaikki hankinnat, myös kynnysarvojen alittavat, kannattaa kuitenkin yleensä kilpailuttaa. Reilun kilpailun edistämiseksi Energiateollisuus ry on julkaissut ohjeen energia-alan hankinnasta ja kilpailutuksesta.
Kynnysarvot ylittävistä hankinnoista ilmoittaminen on aina pakollista koko EU:n laajuisesti ja se tehdään työ- ja elinkeinoministeriön Hilma-tietokantaan. Kynnysarvon ylittävien hankintojen kilpailuttamismenettelyt on erityisalojen hankintalaissa säännelty varsin yksityiskohtaisesti ja lisätietoa löytyy TEMin internetsivuilta.
