Sähkökatkot ja jakelun keskeytykset

Sähkön käyttäjän kannalta sähkönjakelun toimitusvarmuus on avainasemassa. Sähkökatkon myötä valot sammuvat, sähkölämmitys lakkaa toimimasta ja sähköllä toimivia kodinkoneita ei voi käyttää. Kaupungeissa pysähtyvät muun muassa metroliikenne, hissit, kauppojen kassat ja sähköovet. Myös vesi- ja jätehuolto saattavat keskeytyä jo muutaman tunnin sähkökatkoista.

 

Parhaiten sähkökatkoihin voi varautua yksinkertaisilla perushankinnoilla. Yleensä kodeista löytyy taskulamppu, kynttilöitä, tulitikkuja, paristokäyttöinen radio, varasulakkeita ja polttopuita, jos kotona on takka tai puu-uuni. Jos katkos tulee ukonilmalla, on lisäksi hyvä irrottaa laitteet ja tele- ja antennikaapelit seinästä. Lisäksi on tärkeää huomata, että voimajohdon päälle kaatuneeseen puuhun koskeminen on hengenvaarallista. Jos sähkökatko jatkuu pidempään, esimerkiksi yli puoli tuntia, katkosta on hyvä ilmoittaa paikallisen sähköyhtiön vikapäivystykseen. Suurin osa katkoista tulee yhtiön tietoon automaattisesti, mutta hyvin paikalliset viat edellyttävät vielä asiakkaan ilmoitusta. Vikapäivystyksestä osataan neuvoa myös katkojen syistä ja kestosta.

 

Sähkökatkoja aiheuttavat luonnontapahtumat ja tekniset viat. Sään sähköverkolle aiheuttamia riskejä ovat johdoille kaatuvat puut, salamat, lumi- ja jääkuormat, tulvat ja kova pakkanen. Myös katkon pituuteen ja laajuuteen luonto vaikuttaa oleellisesti. Teknisistä vioista aiheutuvat keskeytykset eivät yleensä ole pitkäaikaisia eivätkä laajoja, sillä vika-alue voidaan eristää muusta verkosta. Kovien myrskyjen aikaan puolestaan vikoja esiintyy paljon yhtä aikaa ja korjaustyöt ovat muutenkin hankalia. Kustannukset ja katkojen määrät myrskyistä ovatkin nousseet viime aikoina korkeiksi.

 

   Lähde: Energiateollisuus (2011): Keskeytystilasto 2010

 

Suomessa keskimääräinen keskeytysaika on vuositasolla maaseudulla noin 3 tuntia ja taajamissa alle tunnin. Koska lähtötaso on näin alhainen, yksittäiset myrskyt näkyvät tilastoissa piikkeinä. Janika- ja Pyry-myrskyjen seurauksena keskimääräinen keskeytysaika vuonna 2001 oli maaseudulle noin 7 tuntia ja taajamissa lähes 5 tuntia. Varsin suppealla alueella kesällä 2002 vaikuttanut Unto-myrsky nosti keskeytysajan maaseudulla viiteen tuntiin. Vuoden 2010 heinä-elokuun vaihteeseen osuneen myrskyjakson seurauksena keskimääräisiin keskeytysaikoihin saatiin taas piikki. Keskeytyksen piirissä oli kaiken kaikkiaan lähes puoli miljoonaa asiakasta. Pisimmillään keskeytykset kestivät useita viikkoja paikoin jopa kuukausia.

 

Lähde: Energiateollisuus (2011): Keskeytystilasto 2010 

 

On vaikea antaa täysin varmaa ylärajaa sille, kuinka kauan katko voi kestää. Lainmukainen vakiokorvaus maksetaan käyttäjälle koituneesta yli kahdentoista tunnin katkosta. Joka tapauksessa yli viikon mittainen sähkökatko on Suomen sähköverkossa hyvin harvinainen. Katkojen laajuutta koskevat samat seikat. Laajakin häiriö on teoriassa mahdollinen, mutta on muistettava, että edelliset koko Suomea koskeneet kantaverkon häiriöt tapahtuivat yli 30 vuotta sitten.

 

Valtaosa keskeytyksiä aiheuttavista vioista tapahtuu ilmassa kulkevalla avojohdoilla. Voimajohtojen kaivaminen maan alle eli kaapelointi olisi paras keino parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Maahan kaivaminen on kuitenkin ilmajohdon rakentamista kalliimpaa. Toinen parannuskeino on varasyöttöjen ja rengasyhteyksien rakentaminen. Sähkön jakeluverkkoja käytetään yleensä säteittäisinä eli siten, että kuhunkin kohteeseen tulee vain yksi johto. Tiettyihin kohteisiin voidaan kuitenkin rakentaa varasyöttöyhteyksiä. Kun jokin johto vikaantuu, kohteeseen tuleva varasyöttö otetaan käyttöön.

 

Vaikka keskeytysten määrään ja laajuuteen voidaan vaikuttaa monin eri keinoin, täysin keskeytyksettömään sähkönjakeluun on käytännössä mahdotonta päästä. Paras keino tähän olisi kaapeloida kaikki johdot ja rengastaa koko verkko. Koska Suomessa valtaosa sähköverkosta on alueilla, joissa asiakkaat ovat pitkien matkojen päässä toisistaan, olisi tämä hyvin kallista. Hyvä kunnossapito on sähkönjakelun toimitusvarmuuden kannalta avainasemassa. Esimerkiksi käy ilmajohtoja ympäröivän metsän siistiminen.

 

Keskeytysaikoja voidaan lyhentää myös etäluettavien mittarien avulla. Perinteisesti verkonhaltija on saanut automaattisesti tiedon vain keskijänniteverkossa esiintyvistä keskeytyksiä. Vain kotitalouksia ja pienyrityksiä syöttävän pienjänniteverkon vioista on saatu tieto vain suoraan asiakkailta. Etäluettavilta mittareilta verkonhaltijan on mahdollista saada automaattisesti tieto myös pienjänniteverkon keskeytyksistä

 

Kaiken kaikkiaan toimintavarmuuden parantaminen edellyttää yleensä investointeja. Vuodesta 2006 lähtien Energiamarkkinavirasto on kerännyt järjestelmällisesti tietoa sähköverkkoon tehdyistä investoinneista. EMV seuraa myös sähkön laatua kuvaavia tunnuslukuja ja valvoo niiden perusteella sähköverkonhaltijoiden toimintaa.

 

Syksyllä 2010 Energiateollisuus ry antoi suosituksen, jonka tavoitteena on päästä eroon pitkistä sähkökatkoista. Sähkönjakelun tavoitteiden perustana on aikaisemmin valmistunut sähköverkkotoiminnan tulevaisuuden visio 2030. Se linjaa miten sähköverkkoja on uudistettava, jotta ne täyttävät yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeet. Tavoitteena on, että yksittäisen asiakkaan sähkökatko tai -katkot eivät vuositasolla ylitä yhteensä kuutta tuntia. Tämä vastaa 99.9 % käyttövarmuutta. Kaupunkialueilla tavoitetaso on vieläkin tiukempi, korkeintaan yksi tunti koko vuoden aikana. Sähköverkkojen elinkaaret ovat vuosikymmenten mittaisia ja investoinnit pääomaa vaativia. Tämän vuoksi uudistamisnopeus on rajallinen, ja aikatauluksi on asetettu seuraavat parikymmentä vuotta. Energiateollisuuden sähkönjakelun varmuuden tavoitetasot muodostavat perustan sähköverkon suunnittelulle. 

 

Hallituksen esityksessä Eduskunnalle sähkömarkkinalain muuttamisesta (HE 162/1998) todetaan, että ”sähköntoimitukselta ei voida edellyttää keskeytyksettömyyttä. Sähköverkko on aina alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmiöille.” Esitys jatkaa: ”Sähkön osalta täydellinen laatu- tai toimitusvarmuus ei ole taloudellisesti järkevä tavoite. Siksi sähkönkäyttäjien on sopeuduttava toimituksessa ilmeneviin kohtuullisiin laatuhäiriöihin ja keskeytyksiin.”

 

 Sähkötoimituksen virhe määritellään sähkömarkkinalain luvussa 6 a pykälässä 27 c §:

 

"Sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkö ei laadultaan vastaa Suomessa noudatettavia standardeja tai jos sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä."

 

Virheellisyys on siis sellaista sähkön laadun puutetta tai keskeytyksiä, joita ei voida pitää olosuhteisiin nähden vähäisenä. Jotkin tilanteet kuten kantaverkon häiriötilanne, polttoaineen loppuminen tai voimakas myrsky voidaan kuitenkin katsoa poikkeuksellisiksi olosuhteiksi. Tällöin sähköntoimitus on virheellinen vasta huomattavasti pidemmän ajan kuluttua.

 

Käytännössä sähköntoimituksen virheen arviointi tehdään tapauskohtaisesti. Sähkömarkkinalain mukaan asiakkaalla on oikeus hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen virheen perusteella riippumatta katkoksen pituudesta. Syyskuussa 2003 tuli lisäksi voimaan vakiokorvausmenettelyä koskeva laki, jonka mukaan verkonhaltijan tulee maksaa sähkönkäyttäjälle korvaus yhtäjaksoisesti yli 12 tuntia kestävästä sähkökatkosta.  Lain voimaantulon jälkeen verkonhaltijat ovat joutuneet maksamaan vakiokorvauksia useiden myrskyjen seurauksena. Kesän 2010 myrskyjen jälkeen vakiokorvauksia maksettiin noin 100 000 asiakkaalle yhteensä yli 10 milj.euroa.

 

Sähkömarkkinalain luvussa 6 a pykälässä 27 f § vakiokorvaus liitetään sellaisiin verkkopalveluiden keskeytymisiin, joista jakeluverkonhaltija tai vähittäismyyjä ei pysty osoittamaan, että verkkopalvelun keskeytyminen johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia hän ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa. Vakiokorvauksen määrä on osuus sähkönkäyttäjän vuotuisesta verkkopalvelumaksusta seuraavan taulukon mukaisesti. Vakiokorvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 700 euroa. Taulukon oikeassa sarakkeessa on esimerkkisummat vakiokorvaukselle kotitaloudessa, jossa vuotuinen verkkopalvelumaksu on 200 euroa.

 

Lähde: Sähkömarkkinalaki

 

Tutkimusten mukaan sähkökatkon vakavuus riippuu paitsi siitä, mitä on katkon sattuessa tekemässä, myös kokijan omista määrittelyistä. Sähkönjakelun keskeytyksestä aiheutuvaa haittaa selvitettiin tammikuussa 2006 valmistuneessa Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa. Taulukkoon alle on laitettu sähkökatkosta aiheutuvan haitan vaihteluvälejä. Kustannukset on suhteutettu vastaajien sähkökoneiden määrään, mutta vaihtelevat silti laajalti. Haittaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi koettujen katkojen määrä, kodin lämmitystapa ja oma asuinalue. Kaiken kaikkiaan sähkökatkosta aiheutuvaa haittaa ei voi kuvata vain yhdellä numerolla. Selvää on kuitenkin, että kustannukset ovat huomattavasti sähkönhintaa korkeampia.

 

Lähde: Keskeytyksestä aiheutuva haitta 2006

 

Ihmisten suhtautumista sähkökatkoihin on selvitetty Helsingin yliopistolle tehdyssä pro gradussa . Tutkielman perusteella sähkökatkoissa mietitään ennen kaikkea omaisuuden menetyksiä kuten pakastimen sisällön tuhoutumista. Sähkönkäyttäjät sietävät kyllä lyhyitä luonnon aiheuttamia sähkökatkoja, mutta eivät sitä, että sähkökatkoista aiheutuu ylimääräistä vaivaa, etenkin jos sitä tulee kovin usein. Sähkö on siis peruspalvelu, jonka toiminnalta odotetaan jatkuvuutta.