Sähkökatkot ja jakelun keskeytykset

Sähkön tuotannon ja kulutuksen on vastattava toisiaan kaikilla hetkillä. Tämä johtuu siitä, että sähköä ei voi varastoida tehokkaasti. Sähkön saatavuuteen vaikuttavat toisaalta sähkön tuotannon riittävyys ja toimitusvarmuus.

Sähkön käyttäjän kannalta sähkönjakelun toimitusvarmuus on avainasemassa. Sähkökatkoja aiheuttavat luonnontapahtumat ja tekniset viat. Sään sähköverkolle aiheuttamia riskejä ovat johdoille kaatuvat puut, salamat, lumi- ja jääkuormat, tulvat ja kova pakkanen. Myös katkon pituuteen ja laajuuteen luonto vaikuttaa oleellisesti. Teknisistä vioista aiheutuvat keskeytykset eivät yleensä ole pitkäaikaisia eivätkä laajoja, sillä vika-alue voidaan eristää muusta verkosta. Kovien myrskyjen aikaan puolestaan vikoja esiintyy paljon yhtä aikaa ja korjaustyöt ovat muutenkin hankalia. Kustannukset ja katkojen määrät myrskyistä ovatkin nousseet viime aikoina korkeiksi.

Lähde: Energiateollisuus (2015): Keskeytystilasto 2014

Suomessa keskimääräinen keskeytysaika on vuositasolla maaseudulla noin 3 tuntia ja taajamissa alle tunnin. Koska lähtötaso on näin alhainen, yksittäiset myrskyt näkyvät tilastoissa piikkeinä. Viime vuosina laajoja sähkönjakelun keskeytyksiä on aiheutunut esimerkiksi vuoden 2011 joulukuun sekä vuoden 2013 syysmyrskyjen seurauksena.

Lähde: Energiateollisuus (2015): Keskeytystilasto 2014

 

Miten sähköverkkoa voitaisiin parantaa?

Valtaosa keskeytyksiä aiheuttavista vioista tapahtuu ilmassa kulkevalla avojohdoilla. Voimajohtojen kaivaminen maan alle eli kaapelointi olisi paras keino parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Maahan kaivaminen on kuitenkin ilmajohdon rakentamista kalliimpaa. Toinen parannuskeino on varasyöttöjen ja rengasyhteyksien rakentaminen. Sähkön jakeluverkkoja käytetään yleensä säteittäisinä eli siten, että kuhunkin kohteeseen tulee vain yksi johto. Tiettyihin kohteisiin voidaan kuitenkin rakentaa varasyöttöyhteyksiä. Kun jokin johto vikaantuu, kohteeseen tuleva varasyöttö otetaan käyttöön. Toimitusvarmuutta voidaan parantaa myös esimerkiksi siirtämällä ilmajohtoja metsistä teiden varsille ja lisäämällä verkostoautomaatiota.

Vaikka keskeytysten määrään ja laajuuteen voidaan vaikuttaa monin eri keinoin, täysin keskeytyksettömään sähkönjakeluun on käytännössä mahdotonta päästä. Paras keino tähän olisi kaapeloida kaikki johdot ja rengastaa koko verkko. Koska Suomessa valtaosa sähköverkosta on alueilla, joissa asiakkaat ovat pitkien matkojen päässä toisistaan, olisi tämä hyvin kallista. Hyvä kunnossapito on sähkönjakelun toimitusvarmuuden kannalta avainasemassa. Esimerkiksi käy ilmajohtoja ympäröivän metsän siistiminen.

Keskeytysaikoja voidaan lyhentää myös etäluettavien mittarien avulla. Perinteisesti verkonhaltija on saanut automaattisesti tiedon vain keskijänniteverkossa esiintyvistä keskeytyksiä. Vain kotitalouksia ja pienyrityksiä syöttävän pienjänniteverkon vioista on saatu tieto vain suoraan asiakkailta. Etäluettavilta mittareilta verkonhaltijan on mahdollista saada automaattisesti tieto myös pienjänniteverkon keskeytyksistä

Kaiken kaikkiaan toimintavarmuuden parantaminen edellyttää investointeja. Vuodesta 2006 lähtien Energiavirasto on kerännyt järjestelmällisesti tietoa sähköverkkoon tehdyistä investoinneista. Energiavirasto seuraa myös sähkön laatua kuvaavia tunnuslukuja ja valvoo niiden perusteella sähköverkonhaltijoiden toimintaa.

Syksyllä 2010 Energiateollisuus ry antoi suosituksen, jonka tavoitteena on päästä eroon pitkistä sähkökatkoista. Sähkönjakelun tavoitteiden perustana on aikaisemmin valmistunut sähköverkkotoiminnan tulevaisuuden visio 2030. Se linjaa miten sähköverkkoja on uudistettava, jotta ne täyttävät yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeet. Tavoitteena on, että yksittäisen asiakkaan sähkökatko tai -katkot eivät vuositasolla ylitä yhteensä kuutta tuntia. Tämä vastaa 99.9 % käyttövarmuutta. Kaupunkialueilla tavoitetaso on vieläkin tiukempi, korkeintaan yksi tunti koko vuoden aikana. Sähköverkkojen elinkaaret ovat vuosikymmenten mittaisia ja investoinnit pääomaa vaativia. Tämän vuoksi uudistamisnopeus on rajallinen, ja aikatauluksi on asetettu seuraavat parikymmentä vuotta. Energiateollisuuden sähkönjakelun varmuuden tavoitetasot muodostavat perustan sähköverkon suunnittelulle. Syksyllä 2013 voimaan astunut uusi sähkömarkkinalaki edellyttää verkkoyhtiöitä parantamaan sähkönjakeluntoimitusvarmuutta, joten sähkökatkojen vähentäminen koetaan tärkeänä myös lainsäätäjän näkökulmasta.

LiitePäivämääräKoko
29.02.2016145 Kt
08.01.2015243 Kt
12.05.20112 Mt
27.01.201210 Mt
27.01.201213 Mt
27.01.201279 Kt