Maankäyttö ja ympäristö

Sähköjohtojen alla olevat maa-alueet ja puusto eivät ole sähköverkkoyhtiön omistuksessa, vaan ne kuuluvat maanomistajalle. Kanta- ja alueverkon johtojen osalta verkkoyhtiö on yleensä lunastustoimituksella hankkinut kiinteistöjen käyttöoikeuden rajoituksen. Se antaa yhtiölle johdon omistajana oikeuksia käyttää aluetta ja samalla asettaa maanomistajalle rajoituksia. Sähköverkkoyhtiö korvaa käyttörajoituksesta aiheutuvan haitan maanomistajalle. Korvaus maksetaan yleensä kertaluonteisena rahasummana. Maanomistajille on säädetty myös mahdollisuus tehdä huomautuksia ja muistutuksia voimajohtosuunnitelmista (ks. kantaverkkoyhtiö Fingridin esite Tietoa voimajohtohankkeesta). Ympäristölliset ja maisemalliset näkökohdat pyritään ottamaan voimajohtoja rakentaessa huomioon.

 

Johtoalueen käyttöoikeudesta sopimisen jälkeen maanomistajan velvollisuudeksi tulee välttää johtoaukean lähellä sellaista toimintaa, josta voisi koitua vaaraa itselle tai johdon käytölle ja kunnossapidolle. On muistettava, että sähkötapaturmia voi sattua, vaikkei johtoihin koskettaisikaan, sillä virta ”hyppää” sähköjohdosta.

 

Kanta- ja alueverkon johtoalue koostuu johtoaukeasta, jolla ei saa ilman erityislupaa kasvattaa puita eikä pitää kahta metriä korkeampia rakenteita, sekä reunavyöhykkeestä, jolla puuston korkeus on rajoitettu alimmillaan kymmeneen metriin. Johtoaukean ja reunavyöhykkeen leveydet eri jännitteisillä voimajohdoilla on lueteltu alla olevassa taulukossa. Näiden rajoitusten lisäksi kolmea metriä lähemmäs johtopylväiden rakenteita ei saa tehdä kaivauksia eikä pystyttää minkäänlaisia rakenteita, lukuun ottamatta tavallisia aitoja. Myös puiden varastoiminen sähköjohtojen alle on turvallisuusriskien vuoksi kiellettyä. .

 

Lähde: Fingrid (2006): Naapurina voimajohto

 

Sähköverkkoyhtiöille sopimus kiinteistöjen käyttöoikeudesta takaa oikeuden pystyttää voimajohto, suorittaa mittauksia ja maadoituksia johtoaukealla sekä oikeuden pitää johtoaukean vapaina puista, vesoista ja muista johdon käyttöä häiritsevistä esineistä. Sähköverkkoyhtiön työntekijät voivat myös liikkua johtoalueella ja tehdä väliaikaisia ajoteitä. Lisäksi yhtiö voi joutua turvallisuussyistä karsimaan reunavyöhykkeen ylipitkiä puita. Tällöin kuitenkin puuston omistajalla eli maanomistajalla on oikeus päättää, millä tavalla reunapuun kaato ja myynti järjestetään. Jos maanomistaja haluaa omatoimisesti kaataa reunapuita, hän saa tähän kaatoapua sähköverkkoyhtiöltä.

 

Jakeluverkon johtoja rakennettaessa maita ei yleensä lunasteta vaan sijoittamisesta ja korvauksesta sovitaan useimmiten vapaaehtoisella sopimuksella tapauskohtaisesti. Energiateollisuus ry on laatinut suositussopimuksen korvausperusteista sähköverkon rakentamisesta metsään ja pelloille. Metsätalousmaasta, puuston odotusarvolisästä ja taimikosta maksetaan korvauksia hehtaaria kohden, riippuen puuston iästä, alueesta, veroluokasta ja taimikon valtapituudesta. Pelto- ja ojanvarsipylväiden rakentamisesta maksettavat korvaukset maksetaan euroina pylvästä kohden ja riippuvat pylvään alueesta.