Lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta

Suomen nykyinen energiapolitiikka tähtää kolmeen seikkaan: energia-alan markkinoiden toimivuuteen, energian saatavuuden varmistamiseen ja syntyvien ympäristöpäästöjen pitämiseen kansainvälisten sitoumusten rajoissa. Suomi avasi sähkömarkkinansa kilpailulle ensimmäisten valtioiden joukossa, ja tällä hetkellä maassamme on eräs maailman vapaimmista sähkömarkkinoista. Parhaillaan valmistellaan yhteispohjoismaisia vähittäismarkkinoita. Kuitenkaan energiapolitiikassa ei pidetä todennäköisenä, että markkinoiden toimivuuden, toimitusvarmuuden ja ympäristöystävällisyyden vaatimukset toteutuisivat täysin vapailla sähkömarkkinoilla. Tämän vuoksi erilaiset viranomaiset sääntelevät eli valvovat ja ohjaavat sähköverkkoyhtiöiden toimintaa.

Sääntely vaikuttaa kaikkiin sähköverkon toimijoihin. Sähkön käyttäjälle sääntelyn tehtävänä on varmistaa kohtuulliset hinnat ja hyvälaatuinen sähkön toimitus. Yhteiskunnan kannalta tähdätään luotettavaan sähköjärjestelmään ja kohtuullisiin kustannuksiin. Sähköyhtiöiden omistajille taas halutaan taata kohtuullinen tuotto verkkoon sijoitetulle pääomalle. Sähköverkkoyhtiölle sääntely lupaa vakaan ja ennustettavan liiketoimintaympäristön sekä riittävät tulot verkkojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Kokonaisvastuu Suomen energia-alan sääntelyn valmistelusta on työ-ja elinkeinoministeriöllä (TEM). Ministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hoidosta. Sähkönjakelua valvovat viranomaiset ovat Energiavirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Energiavirasto valvoo sähkömarkkinalain toteutumista ja edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta. Sääntely tapahtuu määräämällä sähköverkkoyhtiöille tuoton yläraja ja edellyttämällä yhtiöiltä verkon ylläpitämistä ja kehittämistä. Lisäksi verkkoyhtiöiden edellytetään tehostavan toimintaansa ja alentavan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto toimii TEM:n alla ja pyrkii lisäämään talouden tehokkuutta seuraamalla esimerkiksi sähkön hintaa. Kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on turvata kuluttajien taloudellinen, terveydellinen ja oikeudellinen asema sekä toteuttaa kuluttajapolitiikkaa myös sähkön kulutuksen osalta. Sähköturvallisuuslain valvonta on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastuulla. Laki edellyttää, että sähkölaitteita rakennetaan, huolletaan ja käytetään niin, ettei siitä aiheudu vaaraa kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Lisäksi TEM:n alaisena toimiva Huoltovarmuuskeskus turvaa poikkeusolojen varalta yhteiskunnan välttämättömiä taloudellisia toimintoja. Keskuksen erityisenä painopisteenä on teknisten järjestelmien toiminta, esimerkiksi sähköverkkojen toimintahäiriöihin varautuminen. 

Suomen sähkömarkkinoiden toimintaa sääntelevä sähkömarkkinalaki uudistettiin laajasti ja uusi laki tuli voimaan 1.9.2013. Uusi laki asettaa verkkoyhtiöille muun muassa entistä tiukempia toimitusvarmuusvaatimuksia.

Viime vuosina Euroopan unionin rooli energiapolitiikan ohjauksessa on voimistunut. Taustalla on sähkömarkkinoihin, toimitusvarmuuteen ja ympäristöön liittyviä kytkentöjä. EU:n sähkömarkkinadirektiivillä halutaan vahvistaa sähköalan kilpailua ja edistää Euroopan yhteisten energiamarkkinoiden toteutumista. Kilpailun kautta saavutetun tehokkuuden lisäksi energian huoltovarmuuden parantaminen on EU:n energiapolitiikassa keskeisellä sijalla. Tätä tukevat muun muassa ehdotettu sähkön toimitusvarmuusdirektiivi sekä TEN-E-ohjelma (Trans-European Energy Networks), jossa selvitetään Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämistä. Luotettavaan energiavarmuuteen päästään EU:n mukaan vasta, kun täysin kilpaillut energian sisämarkkinat, sähköverkkojen ulkomaanyhteydet ja Euroopan yhteiset turvanormit ja -standardit ovat olemassa.