Mitä sähkölaskuun sisältyy?
Sähkölaskun muoto ja sisältö eivät ole yksinomaan yksittäisen sähköyhtiön päätettävissä. Sähkölaskun sisältöä sääntelee Energiamarkkinaviraston määräys sähköenergiaa ja sähkön siirtoa koskevien laskujen erittelystä (367/441/2006). Sähkölaskulla esitettäviin tietoihin vaikuttaa edelleen muun muassa arvonlisäverolaki, Kuluttaja-asiamiehen antamat ohjeet sekä sähkön toimitus-, myynti- ja verkkopalveluehdot.
Kuten määräyksen nimikin kertoo, sähkönkäyttäjää laskutetaan nykyään kahdesta eri hyödykkeestä, sähkön siirtopalvelusta ja sähköenergiasta. Sähkön siirtopalvelua kutsutaan usein verkkopalveluksi. Toisaalta sähköenergiasta käytetään myös nimitystä sähkön myynti. Joka tapauksessa erottelu perustuu vuonna 1995 alkaneeseen sähkömarkkinoiden uudistukseen. Sähköenergian eli sähkön myynnin voi sähkönkäyttäjä kilpailuttaa. Mutta sähkön siirtopalvelu on edelleen monopolitoimintaa, sillä rakennettuja sähköverkkoja on kullakin alueella vain yksi. Jokainen sähkönkäyttäjä ostaa siis siirtopalvelun paikalliselta yhtiöltä.
Kuvassa on esitetty sähkön arviolaskun sisältöä. Ympyröidyt numerot selittävät laskun eri kohtia. Kohdassa (1) on esitetty asiakkaan sopimusnumero ja asiakasnumero. Kohta (2) puolestaan kertoo sähkön käyttöpaikan osoitteen. Jokaiseen käyttöpaikkaan liittyy myös oma käyttöpaikkatunnus. Kohta (3) osoittaa, miltä ajalta sähkön käyttö on arvioitu: tässä tapauksessa kyse on kahden kuukauden jaksosta. Kohdassa (4) on ilmoitettu arviolaskutuksen perusteena oleva asiakkaan arvioitu vuotuinen sähkön käyttö. Tämä ennuste perustuu edellisen vuoden sähkön käyttöön sekä asiakkaalle tyypilliseksi arvioituun energiakäyttäytymiseen eli niin kutsuttuun sähkön kulutuksen tyyppikäyrään. Kilowattitunti on yleisin kulutetun sähköenergian yksikkö ja tarkoittaa energiaa, joka kuluu käytettäessä kilowatin tehoa tunnin ajan. Sähkölaitteiden tehon voi lukea niiden niin sanotusta arvokilvestä. Esimerkiksi hehkulampun teho on 60 wattia, hiustenkuivaajan yksi kilowatti ja sähkökiukaan kuusi kilowattia.
Seuraavaksi lasku kertoo itse laskutetut summat. Kohta (5) sisältää sähkön siirtopalvelun, joka voi jakautua perusmaksuun ja mittalaitemaksuun, jotka ovat aina kiinteitä, sekä kulutusmaksuun ja sähköveroon, jotka määräytyvät käytetystä sähkön määrästä. Kohta (6) kertoo vastaavalla tavalla sähköenergiasta. Tässä laskutettuina osuuksina ovat kiinteä perusmaksu ja käytetyn energian määrä. Kohdassa (7) on annettu arviolaskun loppusumma yhteensä ja kohdassa (8) arvonlisäveron osuus. Nämä summat tarkistetaan toteutunutta käyttöä vasten seuraavassa sähkön tasauslaskussa. Lopuksi kohdassa (9) on laskettu arvioidun sähkön käytön perusteella, minkä keskihinnan käyttäjä on maksanut sähkön siirrosta ja sähköenergiasta.
Tässä kuvassa on selitetty sähkön tasauslasku. Kohdat (1) ja (2) sisältävät arviolaskun tapaan tiedot sopimusnumerosta, asiakasnumerosta ja käyttöpaikasta. Kohdassa (3) on ilmoitettu tasauslaskun kausi: tässä tasattava ajanjakso on vuosi. Kohta (4) kertoo kyseisellä ajanjaksolla toteutuneen sähkön käytön. Usein tässä kohdassa ilmoitetaan myös luetut mittarinlukemat.
Kohdasta (5) alkaen ilmoitetaan toteutuneen sähkön käytön mukaiset maksut. Sähkösiirtopalvelu (kohta (6)) jakautuu arviolaskun tapaan perusmaksuun, mittalaitemaksuun, kulutusmaksuun ja sähköveroihin. Myös sähköenergia (kohta (7)) on jaettu perusmaksuun ja kulutusmaksuun niin kuin arviokin. Kohdassa (8) toteutuneen käytön mukainen summa on laskettu yhteen. Kohtien (9) ja (10) alla kerrotaan puolestaan siitä, mitä vuoden kuluessa on arviolaskutettu. Tasauslaskun lopulliseen suuruuteen päästään vähentämällä toteutuneesta käytöstä arvioidun käytön mukaiset maksut (kohta (11)). Tässä tapauksessa arvioitu sähkön käyttö (5100 kWh) alittaa toteutuneen sähkön käytön (5500 kWh), joten tasauslaskussa maksetaan tämä erotus. Kohta (12) sisältää arvonlisäveron. Kohta (13) taas kertoo toteutuneen sähkön käytön mukaisesti sen, mitä keskihintaa käyttäjä on maksanut sähkön siirtopalvelusta ja sähköenergiasta.
