Sähköverkkojen rakenne

Kantaverkkoa käytetään pitkillä siirtoyhteyksillä ja suurilla siirtotehoilla. Kantaverkon voimajohtojen pituus on yhteensä yli 15 000 kilometriä. Koska maakaapelin käyttö on pitkillä siirtoetäisyyksillä hyvin kallista, kantaverkon johdot on valtaosin rakennettu ilmajohtoina. Siirtohäviöiden pienentämiseksi kantaverkon jännite on korkea, alimmillaan 110 kilovolttia ja enimmillään 400 kilovolttia. Suurimmillaan tämä on 2000 kertaa suurempi kuin se jännite, joka tulee kodin pistorasiaan.

Fingridin voimansiirtoverkko
Lähde: Fingrid Oyj

Kantaverkoista jatkuvat suurjännitteiset jakeluverkot, jotka siirtävät sähköä alueellisesti esimerkiksi tietyssä maakunnassa. Jakeluverkot voivat käyttää kantaverkkoa suurjännitteisen jakeluverkon kautta tai liittyä suoraan kantaverkkoon. Ero suurjännitteisen jakeluverkon ja jakeluverkon välillä perustuu jännitetasoon. Suurjännitteiset jakeluverkot toimivat 110 kilovoltin, jakeluverkot 20, 10, 1 tai 0,4 kilovoltin jännitteellä. Pienimpiä, enintään 1 kilovoltin jännitteitä kutsutaan pienjännitteeksi, suurempia jännitteitä taas keskijännitteeksi (1–70 kilovolttia) tai suurjännitteeksi (110–400 kilovolttia).

Suurjänniteverkkojen (110–400 kV) pituus on yhteensä noin 22 500 kilometriä, keskijänniteverkkojen 140 000 kilometriä ja pienjänniteverkkojen 240 000 kilometriä. Suurjänniteverkot on rakennettu avojohtoina. Keskijänniteverkoista on avojohtoina 80 prosenttia, ilmakaapeleina 7 ja maa- tai vesistökaapeleina 13 prosenttia. Pienjänniteverkosta on avojohtoina 3 prosenttia, ilmakaapeleina 58 ja maakaapeleina 39 prosenttia. Aktiivisen maakaapeloinnin odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Energiateollisuuden tekemän selvityksen perusteella koko jakeluverkon kaapelointiasteen odotetaan nousevan vuoden 2014 29 prosentista 44 prosenttiin vuoden 2019 loppuun mennessä.

Verkon rakenne.jpg_edited-1

Verkkopituudet vuonna 1.1.2015. (Lähde: Energiavirasto, Sähköverkkotoiminnan tunnusluvut 2014).

Sähköverkkoon on liittynyt generaattoreita, sähköasemia ja jakelumuuntamoita. Generaattori tuottaa energiaa sähköverkkoon. Sähköasemat ovat sellaisia verkon solmupisteitä, joissa erijännitteiset voimajohdot yhtyvät. Asemilla voidaan muuntaa, jakaa ja keskittää sähkön siirtoa. Jakelumuuntamot muuntavat sähkön korkeat siirtojännitteet sähkön käyttäjille soveltuvaksi pienjännitteeksi. Valtaosa jakelumuuntamoista on sijoitettu pylväisiin, mutta maakaapeloinnin yleistyessä muuntamoita sijoitetaan yhä useammin erillisiin muuntamorakenteisiin ja kerrostalojen kellareihin.

Kodit saavat sähkönsä jakeluverkoista, teollisuus, kauppa, palvelut ja maatalous taas tapauksesta riippuen joko jakeluverkosta, suurjännitteisestä jakeluverkosta tai kantaverkosta. Myös sähköä tuottavat voimalaitokset voivat liittyä kuhunkin kolmesta verkostosta. Tulevaisuudessa rakennetaan yhä enemmän pienvoimalaitoksia myös jakeluverkkoon, jolloin verkon rakenne muuttuu monimutkaisemmaksi.

Suomen sähköverkkoon kuuluviksi luetaan myös ulkomaanyhteydet. Vuonna 2015 nettotuonti ulkomailta oli 20 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Pääosa tuonnista tapahtui Ruotsista. Tämän lisäksi sähköä tuodaan Suomeen Norjasta ja Venäjältä. Yhteisillä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla myös Suomesta myydään sähköä muihin markkina-alueen maihin, viime vuosina lähinnä Viroon. Sähkökauppaa käydään sähköpörssi Nord Poolin välityksellä.



Lisätietoja

hannike
Hänninen, Kenneth
Johtaja
Sähköpostiosoite: kenneth.hanninen@energia.fi
Puhelin: +358 9 530 52 501