Mitä tapahtuu häiriön pitkittyessä?

Suomessa keskimääräinen sähkönjakelun keskeytysaika on vuositasolla maaseudulla noin 3 tuntia ja taajamissa alle tunnin. Koska lähtötaso on näin alhainen, yksittäiset myrskyt näkyvät tilastoissa piikkeinä. Vaikka myrskytuhojen hallinta ja korjaus on kehittynyt viime vuosina, olivat vuoden 2013 Eino- ja Seija-myrskyjen jälkeen tuhannet taloudet ilman sähköä useamman päivän.

Lainmukainen vakiokorvaus maksetaan käyttäjälle koituneesta yli kahdentoista tunnin katkosta. On vaikea antaa täysin varmaa ylärajaa sille, kuinka kauan katko voi kestää. Joka tapauksessa yli viikon mittainen sähkökatko on Suomen sähköverkossa hyvin harvinainen. Katkojen laajuutta koskevat samat seikat. Laajakin häiriö on teoriassa mahdollinen, mutta on hyvä muistaa, että edelliset koko Suomea koskeneet kantaverkon häiriöt tapahtuivat yli 40 vuotta sitten.

Syksyllä 2010 Energiateollisuus ry antoi suosituksen, jonka tavoitteena on päästä eroon pitkistä sähkökatkoista. Sähkönjakelun tavoitteiden perustana on aikaisemmin valmistunut sähköverkkotoiminnan tulevaisuuden visio 2030. Se linjaa miten sähköverkkoja on uudistettava, jotta ne täyttävät yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeet. Tavoitteena on, että yksittäisen asiakkaan sähkökatko tai -katkot eivät vuositasolla ylitä yhteensä kuutta tuntia. Tämä vastaa 99.9 prosentin sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Kaupunkialueilla tavoitetaso on vieläkin tiukempi, korkeintaan yksi tunti koko vuoden aikana. 

Sähköverkkojen elinkaaret ovat vuosikymmenten mittaisia ja investoinnit pääomaa vaativia. Tämän vuoksi uudistamisnopeus on rajallinen, ja aikatauluksi on asetettu seuraavat parikymmentä vuotta. Energiateollisuuden sähkönjakelun varmuuden tavoitetasot muodostavat perustan sähköverkon suunnittelulle.

Sähkömarkkinalaissa todetaan, että jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava, ja sitä on ylläpidettävä siten, että:
  1. verkko täyttää järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan asettamat verkon käyttövarmuutta ja luotettavuutta koskevat vaatimukset;
  2. jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella verkon käyttäjälle yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä;
  3. jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta muulla kuin 2 kohdassa tarkoitetulla alueella verkon käyttäjälle yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä.
Jakeluverkonhaltija voi määrittää käyttöpaikkaan sovellettavan tavoitetason 1 momentin 3 kohdasta poiketen paikallisten olosuhteiden mukaisesti, jos:
  1. käyttöpaikka sijaitsee saaressa, johon ei ole siltaa tai vastaavaa muuta kiinteää yhteyttä taikka säännöllisesti liikennöitävää maantielauttayhteyttä; tai
  2. käyttöpaikan vuotuinen sähkönkulutus on ollut kolmen edellisen kalenterivuoden aikana enintään 2 500 kilowattituntia ja 1 momentin 3 kohdan vaatimuksen täyttämisen edellyttämien investointien kustannukset olisivat käyttöpaikan osalta poikkeuksellisen suuret sen muista käyttöpaikoista etäisen sijainnin vuoksi.