Kaukolämmön toimintaperiaate
Kaukolämpöä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Asiakkaat saavat lämmön kaukolämpöverkossa kiertävästä kuumasta vedestä. Kaukolämpöä on saatavilla kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina.
Asiakkaille tulevan kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan 65–115 ºC välillä. Alimmillaan se on kesällä, jolloin lämpöä tarvitaan vain lämpimään käyttöveteen. Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee 40–60 ºC välillä.
Kun asiakas liittyy kaukolämpöön, asiakkaan tiloihin asennetaan lämmönjakokeskus. Keskus on toimintavarma eikä kaipaa juurikaan huoltotoimia. Pientaloissa keskus voi olla vähän tilaa vievä kaappiratkaisu.
Lämpö siirretään asiakkaille kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Lämmin vesi johdetaan kiinteistön lämpökeskukseen, jossa se luovuttaa lämpöä asiakkaiden lämmitysverkkoon ja lämpimän käyttöveden valmistukseen lämmönsiirtimien avulla. Talot käyttävät lämpöä huoneiden ja käyttöveden lämmittämiseen sekä ilmanvaihtoon. Kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä paluujohdossa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa.
Kaukolämpövesi on käsitelty mekaanisten epäpuhtauksien ja hapen poistamiseksi ja putken sisäpuolisen korroosion estämiseksi. Usein vesi myös värjätään mahdollisten vuotojen tai vaurioiden paikantamiseksi. Veden vihertäväksi muuttava väriaine ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista.
Kaukolämpöä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Kaukolämmön polttoaineita ovat maakaasu, kivihiili, turve, sekä enenevässä määrin puu ja muut uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasu. Lähes 80 % kaukolämmöstä saadaan lämpöä ja sähköä tuottavista lämmitysvoimalaitoksista (yhteistuotanto), teollisuuden ylijäämälämpönä tai kaatopaikkojen biokaasujen poltosta. Pienillä paikkakunnilla näitä lämmönlähteitä ei usein ole käytettävissä. Tällöin kaukolämpö tuotetaan pelkkää lämpöä tuottavissa lämpökeskuksissa, usein puuta ja muita uusiutuvia polttoaineita käyttäen.
Kaukolämmön toimitusvarmuus on lähes sataprosenttinen. Eri syistä johtuvien käyttökeskeytysten takia kaukolämpöasiakas on keskimäärin noin 1 - 2 tuntia vuodessa ilman lämmöntoimitusta. Keskeytyksistä noin puolet aiheutuu verkon vaurioista ja niiden korjaustyöstä ja puolet muista syistä, mm. verkon perusparannustöistä sekä uusien asiakkaiden liittämisestä kaukolämpöön. Pääsääntöisesti uudet liittymät ja haaroitukset kaukolämpöverkkoon pystytään tekemään lämmönjakelua katkaisematta. Lähes puolet keskeytyksistä ajoittuu kesäaikaan, koska putkivaurioiden lopullinen korjaustyö pyritään usein väliaikaisratkaisuin siirtämään lämmityskauden ulkopuolelle.
Yksittäisen käyttökeskeytyksen kesto vaihtelee yleensä tapauksesta riippuen 1:stä 10:een tuntiin ja on keskimäärin noin 5 tuntia. Käyttökeskeytyksen haittojen minimoimiseksi keskeytysalue rajataan mahdollisimman pieneksi verkossa olevilla venttiileillä. Lisäksi kaukolämpöverkot ovat useimmiten silmukoituja, mikä mahdollistaa asiakkaiden lämmönsaannin useammalta kuin yhdeltä syöttösuunnalta.
