Julkaisut

Tämä dokumentti on loppuraportti tutkimushankkeesta Tuntimittaustiedon avoin palvelualusta. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2012 ja valmistui maaliskuussa 2013. Tässä loppuraportissa on käsitelty tuntimittaustiedon hyödyntäjiä, uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia ja haasteita tuntimittausvelvoitteen laajentuessa lainsäädännön velvoitteiden johdosta sekä kokonaan uutta ohjelmistoarkkitehtuuria tämän tuntimittaustiedon hyödyntämisessä.

Julkaistu: 11.04.2013
etusivu_jakelukeskeytyksettoma_menetelmatt_diplomityo_karkkainen_2012.jpg

Työn tavoitteina on selvittää jakelukeskeytyksettömän työn tekemisen tekniset ja taloudelliset reunaehdot. Tarkoituksena on myös tietoisuuden levittäminen keskeytyksettömistä työmenetelmistä, niiden arvostuksen lisääminen, sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen määrittäminen. Työssä selvitetään keskeytyksettömien työmenetelmien taloudellisia vaikutuksia sekä verkonhaltijoille että verkostourakoitsijoille. Tarkastelussa
otetaan huomioon myös regulaation eli sovellettavan valvontamallin vaikutus.

Jakelukeskeytyksettömät menetelmät sähköverkon töissä_Esitys (pdf)_Joel Kärkkäinen_2012

 

Julkaistu: 20.12.2012
etukansi_savel.jpg

Vesijohtoverkostojen reaaliaikainen hallinta – hankkeessa kehitettiin ratkaisuja vesijohto-verkostojen hallintaan. Tavoitteina olivat staattisen ja dynaamisen tiedon tason parantaminen ja tietojen yhdistäminen, verkoston hallintajärjestelmän kehittäminen ja edelleen häiriötilanteiden nopeampi tunnistaminen sekä käyttöomaisuuden tehostunut hallinta. Hankkeessa kehitettiin myös veden laadunhallintaa verkostossa.

Tutkimusosapuolina hankkeessa olivat Aalto-yliopisto sekä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. Lisäksi hankkeessa oli mukana yhteensä 19 vesi- ja/tai energialaitosta.

ST-pooli rahoitti tähän hankkeeseen liittyvää Markus Piispasen di-työtä ”Synergioiden saavutettavuus automaattisessa mittariluennassa sähkö-, kaukolämpö- ja vesihuoltoyhtiöiden välillä,

Julkaistu: 10.12.2012
etukansi_julkaisu_alyverkko_verkkoversio.jpg

Kuluttajatutkimuskeskus selvitti edelläkävijäasiakkaiden tarpeita ja toiveita yhdessä Energiateollisuus ry:n kanssa toteutetussa hankkeessa, jota rahoittavat Sähkötutkimuspooli ja Tekes. Hankkeessa arvi-oitiin kokemuksia sekä koti- että ulkomaisista piloteista, joissa kokeillaan edistynyttä sähkönkulutuksen raportointia ja ohjausta. Lisäksi tunnistettiin lupaavimpia asiakasryhmiä, eli edelläkävijöitä, sekä heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Hankkeessa kehitettiin työkaluja sähköyhtiöille asiakastarpeiden tunnistamiseen, viestintään ja sidosryhmäyhteistyöhön.
 

Työkalu 1 Tarkistulista (word)
Työkalu 2 Opas sähköyhtiöiden asiakasyhteistyöhön (ppt)

Julkaistu: 05.03.2012
etukansi_suurhairio_raportti_final.jpg

Tutkimushanke ’Sähköhuollon suurhäiriöiden riskianalyysi- ja hallintamenetelmien kehittäminen’ toteutettiin aikavälillä 1.5.2009 - 31.8.2011. Tutkijatahoina olivat Tampereen teknillisen yliopiston Sähköenergiatekniikan laitos ja VTT:n Riskienhallintaan erikoistunut tutkimusryhmä.

Projektin tavoitteena oli kehittää tietoteknisiä menetelmiä sähkönjakelun suurhäiriöiden hallintaan. Sähköverkkoyhtiöiden lisäksi keskeisiä tarkasteltavia toimijoita ovat yhteiskunnan toiminnan turvaamisesta vastaavat tahot kuten pelastuslaitokset ja kunnat sekä sähkökäyttäjät. Tutkimuksen kohteena oli yhtäältä häiriönaikaisen toiminnan kehittäminen ja toisaalta suurhäiriöihin varautumisen ja niiltä suojautumisen kehittäminen erityisesti tietoteknisin keinoin.

Raportti verkossa

Julkaistu: 31.01.2012

Raportti tarkastelee jakeluverkkoyhtiöiden ja sähköteknisten palveluntarjoajien välisiä palvelusuhteita ja niiden johtamista. Raportti kokoaa yhteen vuoden 2011 aikana toteutetun PAVE (palveluverkosto) -tutkimushankkeen tulokset ja esittelee näistä tuotetut johtopäätökset. PAVE-hanke on Energiateollisuuden ST-poolin tilaama hanke ja on jatkoa vuonna 2009 tuotetulle Ostopalveluiden käyttö verkkoliiketoiminnassa -hankkeelle.

Julkaistu: 30.01.2012

ST-poolin rahoittama MaRa –hanke selvitti  koneellisen oksinnan ja linjalle kaatuneen puun poiston sähköturvallisuusriskit. Selvitystyön tulosten perusteella on laadittu erilliset ohjeet käytön johtajille sekä tarvittavat työmenetelmäohjeet varsinaista työtä tekeville. Ohjeiden mukaiset työmenetelmät voidaan yhtiössä ottaa käyttöön vain käytön johtajan päätöksellä. Tämän lisäksi tekijät on erityisesti koulutettava ja perehdytettävä käytettäviin työmenetelmiin.

Käytönjohtajan ohjeet:
- (3.7.17) 24 kV avojohdon päälle kaatuneen puunpoiston eri vaihtoehdot – ohje käytön johtajaa varten
- (3.7.18)  Sähkölinjan reunapuiden koneellinen oksinta ilmajohdon läheisyydessä työhön erityisesti suunnitellulla laitteistolla – käytön johtajan ohje
- (3.7.19)  Sähkölinjan reunapuiden koneellinen oksinta ilmajohdon läheisyydessä työhön erityisesti suunnitellulla laitteistolla – uuden eristyksen mittaus

Julkaistu: 23.11.2011

ST-poolin rahoittama MaRa –hanke selvitti  koneellisen oksinnan ja linjalle kaatuneen puun poiston sähköturvallisuusriskit. Selvitystyön tulosten perusteella on laadittu erilliset ohjeet käytön johtajille sekä tarvittavat työmenetelmäohjeet varsinaista työtä tekeville. Ohjeiden mukaiset työmenetelmät voidaan yhtiössä ottaa käyttöön vain käytön johtajan päätöksellä. Tämän lisäksi tekijät on erityisesti koulutettava ja perehdytettävä käytettäviin työmenetelmiin.

Työmenetelmäohjeet:
- (T4-110-7)  24 kV ilmajohtoon kaatuneen puun poistossa työmaadoituksen teko heittomaadoitusvälineellä
- (T4-140-3)  24 kV ilmajohdon päälle kaatuneen puun poisto ilman työmaadoituksen tekoa
- (T4-140-4)  Sähkölinjan reunapuiden koneellinen oksinta ilmajohdon läheisyydessä työhön erityisesti suunnitellulla laitteistolla

Julkaistu: 23.11.2011
Tässä työssä tutkittiin Pohjois-Suomeen Kolarin ja Pellon välille vuonna 2009 rakennettua ukkosjohtimetonta 110 kV:n avojohtoa. Kolari–Pello-johdolla ukkosjohtimet on korvattu maahan upotetulla jokaisen pylvään maadoitukseen yhdistetyllä läpimenevällä kuparijohtimella. Tämän maajohtimen tarkoituksena on kuljettaa osaa maasulkuvirrasta ja pienentää vaarajännitteitä.
Julkaistu: 20.10.2011
Julkaise syötteitä