Metsäenergiaa kestävästi ja tehokkaasti

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää nopeita toimia. Bioenergia on ollut polttamiseen perustuvassa energiantuotannossa kustannustehokkain tapa irtautua fossiilisista polttoaineista. Bioenergian lisääminen vähentää päästöjä, minkä lisäksi se parantaa huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Aluetalous kohenee, kun polttoainehankinnan rahavirrat jäävät alueelle ja metsäpalveluyrittäjyys kehittyy.

Energiayhtiöt ovat tehneet merkittäviä investointeja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vajaassa kymmenessä vuodessa metsäpolttoaineiden osuus on nostettu kaukolämmön tuotannossa 10 prosentista yli 30 prosenttiin. Metsähaketta palaa lämpökattiloissa vajaa 10 miljoonaa kuutiota yli 100 miljoonan kuution vuosikasvusta.

Suomalaiset tuotantolaitokset ovat tehokkaita, hyvin hoidettuja ja ajanmukaisia. Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto takaa sen, että metsäbiomassan energiasisältö saadaan palvelemaan yhteiskuntaa lähes 100-prosenttisesti. Polttolaitoksien päästöjä säädellään tiukoilla ympäristölupamääräyksillä. EU-säätely ohjaa päästöjen jatkuvaan vähentämiseen.

Tuotanto on hajautettu sinne missä lämmön tarve on suurin. Suurempien asuinkeskittymien 59 lämpövoimalassa on tehoa yhteensä 10 000 MW ja 300 pienemmässä laitoksessa 3 500 MW. Valtaosa metsäenergiasta syntyy edelleen metsäteollisuuden prosesseissa. Kotitalouskäyttökin on Suomessa erittäin korkealla tasolla.

BioenergiaEnergian kulutus Suomessa energialähteittäin, 2015 (Lähde LUKE, http://stat.luke.fi/puun-energiakaytto)

Suomen energia-ala on sitoutunut edistämään kestävää metsätaloutta

Biomassojen kasvava energiakäyttö on herättänyt Euroopassa keskustelua ekologisesta kestävyydestä. Huolet ovat liittyneet muun muassa ympäristövaikutuksiin, ilmastohyötyihin ja biomassan riittävyyteen sekä käytön tehokkuuteen.

Suomalainen tapa harjoittaa kestävää metsätaloutta on vuosikymmenten saatossa syntynyt yhdistelmä kovaa lakia, toimintaohjeita ja vapaaehtoisia menetelmiä. Mallin etuna on joustavuus ja toimijoiden laaja sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin. Tutkimustietoon perustuvat kestävän metsänhoidon suositukset tarkistetaan ajoittain ja niiden avulla uusin tieto pystytään viemään nopeasti käytäntöön.  

Metsiemme käyttöä seurataan, tutkitaan ja tilastoidaan laajasti. Tiedot osoittavat muun muassa sen, että metsämme sitovat vuosittain merkittävän määrän hiilidioksidia. Huolehtimalla käytön ja kasvun tasapainosta emme lisää elonkehäämme uutta hiiltä.

Energiateollisuus ei ole nähnyt energiakäyttöä koskevia metsätalouden erillisratkaisuja hyvinä. Energiantuotantoon käytettävä metsähake on metsien hoidon ja ainespuukorjuun tuottamia sivutuotteita - kantoja, puun rankoja, oksia sekä latvuksia. Erilliset vaatimukset metsäenergialle voivat pahimmassa tapauksessa rikkoa toimivia käytänteitä. Uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomioita hallinnolliseen järjestelmään ja toimijoille asetettaviin raportointivaatimuksiin. Näin voidaan varmistaa metsäenergian kestävän käytön jatko.


makkoju
Makkonen, Jukka
Sähköpostiosoite: jukka.makkonen@energia.fi
Puhelin: +358 9 5305 2205
Lisätietoja:
Ilmastopolitiikka, päästökauppa, bioenergian kestävyys