Säätövoima

Säätövoimalla hallitaan sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihteluita. Sähköä on tuotettava verkkoon joka hetki saman verran kuin sitä kulutetaan. Säätövoimalla varaudutaan myös mahdollisiin häiriötilanteisiin.

Miksi Suomeen tarvitaan nyt lisää säätövoimaa?

Säätötarpeen arvioidaan lisääntyvän Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, kun suuri määrä lämpövoimaan perustuvaa erillistä sähköntuotantoa poistuu ja samalla säiden mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkoenergian osuus kasvaa. Myös yhteiskunnan sähköistyminen vaikuttaa säätötarpeisiin.

Valtaosa Suomen säätövoimasta tuotetaan vesivoimalla tai ostetaan muista Pohjoismaista, joissa on helposti säädettävää vesivoimatuotantoa. Kun säätövoimakapasiteettia on riittävästi, voidaan tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoa lisätä vaarantamatta sähköjärjestelmän luotettavuutta.

Säätövoiman lisäksi tarvitaan sähkön kysynnän joustoa

Kysyntäjouston kehittäminen ja laajempi hyödyntäminen sähkön kysyntähuippujen hallitsemiseksi on tärkeää. Sähkön kysynnän joustaessa lisääntyvä tarve säätövoiman tuotannolle on vähäisempi. Teollisuuden suuria sähkökuormia on jo kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n käytössä, mikä ansiosta sähköntarvetta voidaan häiriötilanteissa nopeasti vähentää väliaikaisesti.

Mitä uutta tulevaisuus voi tuoda mukanaan?

Pumppuvoima on Euroopassa yleinen sähkön varastoimisen muoto. Suomessa pumppuvoimalaitosten mahdollisuudet ovat maanpinnan vähäisten korkeuserojen ja luonnonarvojen vuoksi rajatut. Muita varsinaisia sähköenergian varastointitekniikoita kehitetään myös Suomessa. Varastoinnissa on liiketoimintapotentiaalia, mutta aivan lähivuosina kaupalliseen käyttöön soveltuvia suuren mittakaavan sovelluksia ei ole näkyvissä.