Energiatehokkuudella joustavasti kohti päästötavoitetta

Energiatehokkuus on yksi EU:n energia- ja ilmastopolitiikalle asetetuista kolmesta tavoitteesta. Energiatehokkuuden parantamisella voidaan joustavasti tukea EU:n päästötavoitteen saavuttamista. Energiateollisuuden näkökulmasta on tärkeää, että EU-tason energiatehokkuustavoite säilyy ohjeellisena.

EU-tasolla energiatehokkuutta edistetään useilla ohjauskeinoilla. Keskeisimpiä näistä ovat energiatehokkuus-, rakennusten energiatehokkuus- ja ekosuunnitteludirektiivi.  Olennaista on, että ohjauskeinot kannustavat markkinaehtoiseen toimintaan. Kustannustehokkaimpien toimien aikaan saamiseksi tarvitaan päällekkäisyyksien ja turhan sääntelyn purkamista. Näemme energiateollisuudessa, että energiatehokkuuteen liittyy myös merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Energiateollisuus on sitoutunut EU-tason energiatehokkuustavoitteeseen. Olemme mukana laajassa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, jonka uusi sopimuskausi kattaa vuodet 2017–2025. Energiateollisuus ry:n jäsenet ovat liittyneet kattavasti mukaan sopimukseen.  Yritykset ovat asettaneet tavoitteita sekä energiantuotannon että energian loppukäytön tehostamiselle. Asiakkaiden energiankäytön neuvonta ja uusien energiatehokkuuspalveluiden kehittäminen ovat tärkeä osa alan tehokkuussitoumusta.

Energia-alan energiatehokkuussopimukset

Energiatehokkkuussopimukset vuosille 2017-2025



Lisätietoja

leinosi2
Leino, Sirpa
Sähköpostiosoite: sirpa.leino@energia.fi
Puhelin: +358 9 530 52 721
Lisätietoja:
Energiatehokkuus, energiatehokkuussopimus, sähkötutkimuspooli

Materiaalia energiatehokkuudesta

Julkaisut

18.01.2017

Asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantaminen ja sen vaikutukset sisäympäristön laatuun ja terveellisyyteen – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010 -2015

Laajassa INSULAtE-projektissa tavoitteena oli selvittää asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia rakennukseen, sisäilman laatuun ja asukkaiden terveyteen sekä kehittää kokonaisvaltainen malli näiden vaikutusten arviointiin. Viisivuotisessa hankkeessa (2010–2015) tutkittiin energiakorjausten vaikutuksia lukuisissa rakennuksissa Suomessa ja Liettuassa.