Suurin haaste on taakanjakosektorin päästövähennystavoite

Kansallisella energia- ja ilmastostrategialla hallitus linjaa Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen. Sen on vastattava moniin haasteisiin, joista keskeisin on kansainvälinen sitoumus hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä.

Euroopan komissio on asettanut Suomelle 39 prosentin päästövähennystavoitteen ei-päästökauppasektorille vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi strategian on osoitettava polku myös hallitusohjelmassa asetettujen kansallisten energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle. Näitä tavoitteita ovat uusiutuvien energialähteiden edistäminen (liikenteessä ja kokonaisenergian loppukäytössä), energiaomavaraisuuden parantaminen, fossiilisen tuontiöljyn käytön puolittaminen ja kivihiilen käytöstä luopuminen.

Öljyn käytön puolittaminen avainroolissa

Ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoitteen täyttäminen on strategian haastavin kysymys. Onneksi siihen vastaaminen palvelee samalla myös muiden tavoitteiden toteutumista. Toimia tarvitaan erityisesti liikenteeseen ja kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Avainroolissa on fossiilisen öljyn korvaaminen biopolttoaineilla sekä sähköllä ja kaukolämmöllä, joiden päästöt kuuluvat kokonaisuudessaan päästökaupan piiriin. Tämä auttaa Suomea saavuttamaan kunnianhimoisen EU-velvoitteensa taakanjakosektorilla.

Kun liikenteen 40 prosentin uusiutuvan energian osuus täytetään yhdessä sähkön ja biopolttoaineiden kanssa, täyttyvät samalla myös hallitusohjelman tavoitteet uusiutuvan energian ja energiaomavaraisuuden tasosta. Tavoitteiden täyttämiseen ei siis tarvita päästökauppasektorille kohdistuvia uusia toimenpiteitä – sen sijaan toimet on nyt suunnattava taakanjakosektorille.

Älykkäällä energiatuella innovaatioita, työtä ja vientituloja

Strategian tavoitteena tulee olla myös uutta kasvua, työtä ja vientituloja ruokkiva toimintaympäristö. Suurin potentiaali löytyy älykkään energiankäytön kehittämisestä. Suomessa on edistyksellinen energia- ja ICT-infrastruktuuri, mikä tarjoaa houkuttelevan alustan vaikkapa automaattisesti ohjautuvien asumismukavuutta, energiatehokkuutta ja kysyntäjoustoa edistävien uusien palveluiden kehittämiselle.

Älykkäät energiapalvelut ovat globaasti huikeaa vauhtia kehittyvä bisnes, jossa suomalaiset voivat olla isosti mukana, jos siihen uskalletaan nyt panostaa. Strategian osalta tämä on syytä huomioida energiasektorille suunnattavissa tuissa. Julkisilla varoilla pitäisi kannustaa uusien, älykkäiden energiapalveluiden tutkimus- ja kehitystyöhön, demoamiseen, kaupallistamiseen ja vienninedistämiseen. Se jos mikä voi tarjota uutta kasvua, työtä ja vientituloja.

Energian tuotantotukiin sen sijaan pitää suhtautua varauksella, ohjaten liikenevät resurssit jo koetellun teknologian tuotantotukien sijaan investointitukina uuteen, suuremman riskin teknologiaan tai energiatehokkuutta ja puhtaita ratkaisuja edistäviin investointeihin.

Näiltä sivuilta löydät energiateollisuuden kannat energia- ja ilmastostrategiassa tehtäviin keskeisiin linjauksiin. Annamme mielellämme lisätietoja näkemyksiimme liittyen.

Energiateollisuuden viestit energia- ja ilmastostrategiaan -infografiikka (pdf) (89.6 KB)


Energiateollisuuden viestit energia- ja ilmastostrategiaan

Lausunnot ja kannanotot

31.10.2016

Liikenteen sähköistyminen on mahdollisuus Suomelle

Sähkö on liikenteen käyttövoimana kustannustehokas pitkän aikavälin ratkaisu, joka edistää suomalaisten sähköisen liikenteen tuotteiden ja palvelumallien kehitystä, vähentää tehokkaasti liikenteen päästöjä ja energiankulutusta sekä parantaa kaupunkien ilmanlaatua.

Lausunnot ja kannanotot

18.10.2016

Energiateollisuuden energiaveroviestit

Energiaan liittyvää verotusta tulee kehittää siten, että verotus tukee tehokasta päästöjen vähentämistä päästökauppasektorin ulkopuolella.

Lausunnot ja kannanotot

20.09.2016

Kivihiilen käyttö energian tuotannossa

Kivihiilen käytöstä luovutaan Suomessa päästökauppajärjestelmän ohjaamana sitten kun se on kansantalouden näkökulmasta järkevää.

Lausunnot ja kannanotot

20.09.2016

Pientuotannon edistämiseen löytyy markkinaehtoisia keinoja

Pientuotantoa voidaan liittää sähköverkkoon kaikkialla Suomessa ja pientuotetulle sähkölle löytyy useita ostajia.

Lausunnot ja kannanotot

20.09.2016

Toimivat lämmitysmarkkinat

Lämmitysmarkkinat säilytetään kilpailtuina ja investoinnit lämmön tuotantoon sekä käytön muutokseen ja tehostamiseen tapahtuvat parhaiten markkinoiden ohjaamina.

Lausunnot ja kannanotot

10.12.2015

Uusiutuvat energialähteet edistyvät markkinaehtoisesti

Visiomme hiilineutraalista energiajärjestelmästä toteutuu markkinaehtoisesti, kun energian ja päästöoikeuden hinta ohjaavat investointeja.


Lisätietoja

ekmanha
Ekman, Hanna
Johtaja
Sähköpostiosoite: hanna.ekman@energia.fi
Puhelin: +358 9 530 52 103
JukkaLeskela2Screen
Leskelä, Jukka
Toimitusjohtaja
Sähköpostiosoite: jukka.leskela@energia.fi
Puhelin: +358 9 5305 2101
oeschpi2
Oesch, Pia
Johtaja
Sähköpostiosoite: pia.oesch@energia.fi
Puhelin: +358 9 5305 2204