Kestävän kehityksen sanastoa

Olemme keränneet yhteen kestävään kehitykseen, energiaan ja ympäristöön liittyviä keskeisiä käsitteitä. Tiesitkö jo, mikä on energiapalveludirektiivi? Entä carbon offset eli kasvihuonekaasujen kompensointi?

Yleistä

Ekologinen kestävyys
ecological sustainability
Tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Keskeistä toimintojen riskien, haittojen ja kustannusten ennalta arviointi sekä haittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä.
Lähde: Suomen ympäristöhallino

Kestävä kehitys
sustainable development
Käytetyin käsitteenmäärittely on norjalaisen Gro Harlem Brundtlandin vuonna 1987 antama määritelmä ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa".

Energiateollisuuden määritelmä kestävälle kehitykselle
Tällä hetkellä energiateollisuuden kestävän kehityksen edistämisen painopisteinä ovat energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tavalla, joka ottaa huomioon muut ympäristövaikutukset ja joka edistää kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä. Energiateollisuuden jäsenyrityksissä näitä painopisteitä toteutetaan toimimalla vastuullisesti ja parantamalla toimintaa jatkuvasti.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
social and cultural sustainability
Pyrkimys taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Lähde: Suomen ympäristöhallinto

Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Hallituksen vuonna 1993 perustama toimikunta, jonka tarkoitus on edistää yhteistyötä kestävän kehityksen kysymyksissä Suomessa. Toimikunta asetettiin uudestaan viimeksi 28.2.2008, ja sen toimikausi ulottuu vuoden 2012 loppuun saakka. Toimikunnan tavoitteena on edistää kestävän kehityksen strategisten tavoitteiden sisällyttämistä kansalliseen politiikkaan ja hallintokäytäntöihin, tukea ja edistää yhteiskunnan eri toimijatahojen kestävän kehityksen työtä, vuoropuhelua ja verkottumista sekä toimia aloitteellisesti kansainvälisessä kestävän kehityksen yhteistyössä.
Lähde: Suomen ympäristöhallinto

Taloudellinen kestävyys
economical sustainability
Sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta.
Lähde: Suomen ympäristöhallinto

Energia ja ympäristö

Energiansäästö
energy saving, energy conservation
Tarkoitetaan useimmiten energian käytön tehokkuuden parantamista siten, että energian ominaiskulutus alenee. Ominaiskulutus tarkoittaa suhteellista energiankulutusta tuoteyksikköä tai tiettyä palvelua kohti laskettuna. Se voidaan laskea esimerkiksi tuotetonnia (MWh/tuotetonni) tai rakennuskuutiota (KWh/m3) kohti.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Energiapalveludirektiivi (ESD)
energy services directive
Direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista eli Energiapalveludirektiivi (2006/32/EY) tuli voimaan 17.5.2006, ja se tuli panna kansallisesti toimeen 17.5.2008 mennessä. Direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 % kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia, joiden tarkoituksena on edistää tavoitteen saavuttamista. Energiamääränä ilmaistuna tämä tarkoittaa Suomessa 17,8 TWh energiansäästötavoitetta vuonna 2016.
Lähde: Motiva

Energiatehokkuus
energy efficiency
Tarkoittaa energiantuotannon ja energiankulutuksen tehostamista ja erilaisten säästötoimien toteuttamista. Pyrkimyksenä on koko energiaketjun optimointi. Energiatehokkuuden ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen.
Lähde: Motiva, Työ- ja elinkeinoministeriö

Happamoituminen
acidification
Happamoitumista aiheuttavat rikinoksidi-, typenoksidi- ja ammoniakkipäästöt, jotka päästyään ilmaan muodostavat ilman sisältämän vesihöyryn kanssa rikki- ja typpihappoa. Tämä ns. happosade tai hapan laskeuma happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Rikkidioksidia ja typenoksideja syntyy palamisen yhteydessä.
Lähde: Helen

Ominaispäästö
specific emission
Voimalaitoksen päästömäärä suhteutettuna tuotettuun energiamäärään. Mitataan erikseen rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin osalta. Ominaispäästöluku (mg/kWh) kertoo sen, miten tehokkaasti energiayhtiö on onnistunut rajoittamaan päästöjään ilmaan.
Lähde: Helen

Yhteistuotanto (CHP)
combined heat and power
Lämmön ja sähkön yhteistuotanto tarkoittaa energian tuotantoprosessia, jossa sähkö ja hyödyksi käytettävä lämpö tuotetaan samanaikaisesti. Sama höyryvirta, joka kulkee turpiinin läpi tuottaen sähköä, kulkee turpiinin jälkeen myös kaukolämmönsiirtimeen, jossa höyryn lämpö siirretään kaukolämpöveteen. Lämpö voidaan käyttää joko kaukolämpönä tai teollisuuden prosessilämpönä.

Älykäs sähköverkko
smart grid
Yleisen määritelmän mukaan älykäs sähköverkko on verkko, joka älykkäästi kytkee toisiinsa siihen liittyneet kuluttajat ja tuottajat. Älykäs sähköverkko mahdollistaa sekä keskitetyn että hajautetun sähköntuotannon ja ohjattavan monisuuntaisen tehonvirtauksen. Verkon käyttö perustuu reaaliaikaiseen tietoon. Älykäs verkkoteknologia mahdollistaa kaksisuuntaisen kommunikaation sähkön tuottajan ja kuluttuajan välillä. Älykkään sähköverkon etuja ovat energiansäästö, kulujen lasku, kuluttajien vaikutusmahdollisuudet sekä sähköverkon lisääntynyt toimintavarmuus ja -turvallisuus.

Uusiutuva energia

Aurinkoenergia
solar energy
Aurinkoenergiassa hyödynnetään auringon säteilyä energiantuotantoon. Aurinkoenergia voidaan jakaa aurinkolämpöön ja aurinkosähköön. Jaon perusteena on se, muunnetaanko aurinkoenergia sähkö- vai lämpöenergiaksi.
Lähde: Motiva

Biokaasu
biogas
Kaasuseos, jota syntyy eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Koostumukseltaan biokaasu on pääasiassa metaania (CH4) ja hiilidioksidia (CO2). Metaanin osuus vaihtelee 40-70 prosenttiin ja hiilidioksidin osuus 30-60 prosenttiin. Biokaasu on peräisin biomassoista, joiden hajotessa hiilidioksidi vapautuu ilmakehään riippumatta siitä käytetäänkö se energiaksi vai ei. Biokaasun energiakäyttö ei siten lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää, joten se on puuperäisen energian tavoin ympäristöystävällinen energiantuotantomuoto.
Lähde: Motiva

Energiapuu
wood energy
Koneellisesti haketettua puuta, jota käytetään kiinteistöjen nykyaikaisissa automaattisissa puulämmityslaitteissa, aluelämpölaitoksissa ja teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksissa. Metsähake on yleisnimitys suoraan metsästä energiakäyttöön tuleville hakkeille haketuspaikasta riippumatta.
Lähde: Motiva

Kierrätyspolttoaineet
recycled fuels
Sellaiset aineet ja esineet, jotka niiden haltija on poistanut käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Kierrätyspolttoainetta voidaan valmistaa yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä. Jätteiden biohajoava osa katsotaan uusiutuvaksi. Kierrätyspolttoaineiden biomassaosuus on 70-80 %.
Lähde: Motiva

Lämpöpumppu
heat pump
Laite, jonka avulla siirretään maahan, kallioon tai veteen auringosta varastoitunutta lämpöenergiaa, jota käytetään rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöpumppujen toimintaperiaate on samantapainen kuin kylmälaitteissa, jotka ottavat lämmön ruokatavaroista ja siirtävät sen kylmälaitteen ulkopuolelle. Lämpöpumppu toimii vastaavalla tavalla kerätessään maaperään tai veteen varastoitunutta lämpöä ja siirtäessään sitä sisälle rakennukseen.
Lähde: Motiva

Peltoenergia
field biomass
Niin sanotut non-food-kasvit, joita viljellään elintarviketuotannosta poistetuilla pelloilla, velvoitekesannoilla ja entisillä turvetuotantosoilla ja joita ei ole tarkoitettu ihmis- tai eläinravinnoksi. Esimerkkinä erilaiset viljat, öljykasvit, pellava, sinappi, soijapapu, kumina, ruokohelpi ja energiapuu. Peltobiomassaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa kiinteinä tai nestemäisinä polttoaineina kasvilajista riippuen.
Lähde: Motiva

Tuulienergia
wind energy
Tuulen eli ilman virtauksen liike-energian muuntamista tuuliturbiineilla sähköksi. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin Auringon säteilyenergiasta. Suurimmassa osassa nykyaikaisia tuulivoimaloita pyörivien lapojen liike-energia muutetaan sähkövirraksi.
Lähde: Suomen tuulivoimayhdistys

Uusiutuva ja uusiutumaton energia
renewable and nonrenewable energy
Energiamuodot, joita jokin mekanismi tuottaa lisää (lyhyellä aikavälillä). Tällaisia ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Uusiutumattomaksi energiaksi luokitellaan esimerkiksi kivihiili ja öljy, koska niiden uusiutuminen tapahtuu inhimillisessä aikaperspektiivissä erittäin hitaasti.

Vesivoima
hydroelectric power, water power, hydropower
Vesivoimalaitoksen putouksessa virtaavan veden liike-energia ottaminen talteen, kun vesi virtaa alas kulkiessaan turbiinien läpi. Liike-energia muutetaan sähköksi generaattoreissa ja johdetaan edelleen muuntajan kautta sähköverkkoon kuluttajien käytettäväksi. Vesivoimalan toiminta perustuu voimalan ylä- ja ala-altaan väliseen korkeuseroon.
Lähde: Motiva

Yritykset ja kestävä kehitys

Agenda 21 (toimintaohjelma Agenda 21)
agenda 21
YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa 1992 hyväksytty kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelma tähtää maapallon kehityksen ohjaamiseen kestävälle pohjalle ja sen tavoitteisiin kuuluu mm. oman kestävän kehityksen ohjelman saaminen kaikille kunnille. Ohjelman vuoksi Suomessa esim. vietetään monilla paikkakunnilla ympäristöviikkoa.
Lähde: UN Department of Economic and Sosial Affairs/ Agenda 21

Carbon offset
Carbon offset eli kasvihuonekaasujen kompensointi on hyvitys, jonka yksityishenkilö, yhteisö tai yritys voi vapaaehtoisesti maksaa korvauksena tuottamistaan kasvihuonekaasuista. Esimerkkinä esimerkiksi yksityishenkilö voi maksaa nk. vapaaehtoista lentoveroa henkilökohtaisella lentomatkustuksellaan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Offset-varoilla rahoitetaan kasvihuonekaasuja vähentäviä projekteja, kuten tuulipuistojen rakentamista ja metsittämishankkeita.
Lähde: Carbon Trade Watch

Ekologinen jalanjälki
ecologial footprint
Menetelmä mitata kulutuksen vaikutuksia ympäristöön: mittayksikkönä on ekologisesti tuottava maa-ala hehtaareina. Menetelmän avulla voidaan laskea kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.
Lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Elinkaariarviointi
Life Cycle Assessment, LCA
Menetelmä, jonka avulla pyritään systemaattisesti selvittämään tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen asti. Elinkaariarviointeja voidaan tehdä ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi myös esimerkiksi taloudellisesta tai sosiaalisesta näkökulmasta.
Lähde. Suomen ympäristöhallinto

Global Compact
Global Compact on YK:n alainen, yrityksille suunnattu verkosto, joka saattaa yksityissektorin yhteen YK-järjestöjen, ammattiyhdistyksen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa yhteisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Verkostoon liittyessään yritys sitoutuu noudattamaan Global Compactin kymmentä ihmisoikeuksia, työvoimaa, ympäristöä ja korruption vastaista toimintaa koskevaa periaatetta. Tavoitteena on päästä kestävämpään ja kaikkia hyödyttävään maailmantalouteen.
Lähde: UN Global Compact

Global Reporting Initiative (GRI)
Yhteiskuntavastuun raportointiohjeisto, joka on kansainvälisesti hyväksytty standardi organisaatioiden taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun raportointiin. GRI on laatinut ohjeiston yhteistyössä yritysten, sijoittajien, ammatti- ja kansalaisjärjestöjen, tilintarkastajien, oppilaitosten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Vuonna 2006 julkaistu ohjeisto opastaa organisaatioita yhteiskuntavastuuraportin sisällön, laadun ja rajauksen määrittelyssä.
Lähde: Global Reporting Initiative

ICC Business Charter for Sustainable Development
Kansainvälisen Kauppakamarin laatima elinkeinoelämän peruskirja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Peruskirja on luonteeltaan hyvän käyttäytymisen sääntö (code of conduct), jonka perusajatus on vapaaehtoisuus. Yritykset luovat itselleen hyvän ympäristökäyttäytymisen säännöt ja seuraavassa vaiheessa tulevat kuvaan mukaan muun muassa järjestelmät, kuten ISO 14001. Peruskirja on julkaistu yli 20 kielellä mukaan lukien kaikki YK:n viralliset kielet. Sen on allekirjoittanut lähes 3000 yritystä ja järjestöä.
Lähde: ICC/ peruskirja

Kestävän kehityksen indikaattorit
sustainable development indicators
Tapa mitata toiminnan kestävyyttä, osa Agenda 21-toimintaohjelmaa, esim. kasvihuonekaasupäästöjen määrä, työllisyysaste ja ympäristönsuojelumenot.
Lähde: Suomen ympäristöhallinto

Sosiaalisen vastuun standardi SA8000
social accountability standard
SA8000 on Social Accountability Internationalin (SAI) aloitteesta vuonna 1997 laadittu sosiaalisen vastuun standardi. SAI on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ihmisoikeuksien ja työelämäoikeuksien edistämiseen keskittynyt järjestö. Standardi laadittiin ja sitä kehitetään yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa ja on yleisesti hyväksytty tärkeimmäksi kansanväliseksi sosiaalisen vastuun standardiksi. Sen avulla yrityksen sosiaalisen vastuun toteutumista voidaan käytännössä mitata ja arvioida. SA8000-sertifiointiauditoinnin suorittaa riippumaton osapuoli, joten järjestelmä on verrannollinen ISO-standardeihin liittyvään sertifiointimenettelyyn.
Lähde: Sosial Accountability International

Yhteiskuntavastuuraportti
corporate social responsibility report
Raportti, jonka yhä useammat yksityiset ja julkiset organisaatiot julkaisevat vuosittain ja
jossa kerrotaan organisaation vaikutuksista ympäristöönsä ja ympäröivään yhteiskuntaan.
Raportoinnin välineitä ovat vuosikertomus, erillinen yhteiskuntaraportti, internet sekä näiden yhdistelmät. Monet yritykset käyttävät apunaan Global Reporting Initiative (GRI) -organisaation julkaisemaa ohjeistusta, minkä seurauksena raportointikäytännöt ovat yhdenmukaistuneet.

Ympäristöjärjestelmä
Tarkoitetaan sitä osaa yrityksen yleisestä hallintajärjestelmästä, jota tarvitaan ympäristöpolitiikasta päättämiseen ja sen toimeenpanoon. Siihen kuuluvat organisaatiorakenne, vastuut, käytännöt, menettelyt, menetelmät ja voimavarat. Ympäristöjärjestelmien tarkoituksena on tukea ympäristönsuojelua tasapainossa yrityksen teknisten ja taloudellisten tarpeiden kanssa. Yleisin ympäristöjärjestelmämalli on ISO 14001 -standardi, jossa määritellään ympäristöjärjestelmää koskevat vaatimukset. Ympäristöjärjestelmän ylläpito on jatkuva prosessi.

Ympäristöjärjestelmämalli ISO14001
ecolabelling standard ISO14001
Systemaattinen menetelmä kehittää yrityksen tai organisaation ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristönsuojelutoimien tuloksellisuutta. ISO14001:n tarkoitus on auttaa organisaatioita parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa sekä osoittamaan ympäristöasioidensa hyvää hoitoa sidosryhmilleen. Ympäristöjärjestelmässä organisaatio sitoutuu ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen monin eri tavoin. Suomessa ISO14000-standardeja hallinnoi ja niitä koskevaa kehitystyötä koordinoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.
Lähde: SFS/ ISO 1400 standardisarja

Yritysvastuu, yrityksen yhteiskuntavastuu
corporate social responsibility
Yrityksen yhteiskuntavastuu on kestävän kehityksen toteuttamista ja panostusta tulevaisuuden toimintaedellytyksiin. Yhteiskuntavastuussa otetaan vastuuta yritystoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Yhteiskuntavastuu on yrityksen maineeseen ja menestymiseen vaikuttava kilpailutekijä. Yrityksen vastuullisen toiminnan kolme ulottuvuutta ovat talous, ympäristö ja ihmiset. Näiden tulee olla tasapainossa keskenään. Yhteiskuntavastuun terminologia ei ole vielä vakiintunut, minkä vuoksi yritysten vastuullisuudesta puhuttaessa näkee käytettävän esimerkiksi termejä yhteiskuntavastuu, yritysvastuu, yrityskansalaisuus ja vastuullinen yritystoiminta.

YVA, ympäristövaikutusten arviointimenettely
environmental impact assessment
Laaja-alainen ennakkoarviointi, jossa selvitetään suunnitellun hankkeen ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään kaikille hankkeille, joista saattaa aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tällaiset hankkeet on määritelty lainsäädännössä. Tavoitteena on saada ympäristöasiat riittävän aikaisessa vaiheessa suunnitteluun taloudellisten, teknisten ja sosiaalisten näkökohtien rinnalle. YVA:n tavoitteena on myös lisätä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeen suunnitteluun. YVA:an saavat osallistua kaikki ne, joihin hanke voi vaikuttaa. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta eikä se anna rakentamislupaa, vaan tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Lähde: Suomen ympäristöhallinto