Ilmastonmuutokseen liittyvää sanastoa

Ilmastonmuutos
climate change, climatic change
Sääolojen yleisen luonteen kuten keskilämpötilan muuttuminen pitkällä aikavälillä. Ilmaston lämpeneminen johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Kasvihuoneilmiössä auringon säteily pääsee maan ilmakehän läpi ja lämmittää maata, mutta maasta poistuva lämpösäteily ei pääse ilmakehän läpi koska sen aallonpituus on eri kuin auringon säteilyllä. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä vaikuttaa siihen, kuinka paljon lämpösäteilyä pääsee poistumaan maapallolta. Toisaalta osa auringon säteilystä heijastuu takaisin ilmakehästä ja pilvistä, ennen kuin ne ehtivät lämmittää maata. Hiilidioksidi on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin.

EU:n päästökauppa, ETS
emission trading scheme, EU ETS, ETS
EU:n päästökaupassa ensimmäinen kauppakausi oli vuodet 2005-2007 ja toinen kausi 2008-2012. Kolmas kausi on 2013-2020, ja se on merkittävästi erilainen kuin aiemmat kaudet.  Päästökauppa koskee energiantuotantoa ja energiaintensiivistä teollisuutta. Laitoksille jaetaan päästöoikeudet kauppakauden aikana vuosittain vuoden alussa, jolloin niiden on myös palautettava edellistä vuotta vastaava määrä päästöoikeuksia viranomaiselle. Järjestelmään kuuluville laitoksille asetetaan päästötavoite (päästökatto, ”cap”), jonka mukaisesti jaetaan päästöoikeuksia. Laitokset voivat vähentää päästöjään itse tai ostaa tarvittavan määrän päästöoikeuksia. Koska päästökatto asettaa päästöille suurimman sallitun määrän, kaikki eivät voi ostaa päästöoikeuksia vaan jonkun on myös vähennettävä päästöjään. Päästökauppa ohjaa päästövähennykset sinne, missä ne on saavutettavissa edullisimmin. Päästökauppa koskee ensisijaisesti hiilidioksidipäästöjä.
Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, IPCC
Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC
Poliittisen päätöksenteon tueksi vuonna 1988 perustettu tieteellinen paneeli. Perustajina maailman ilmatieteellinen järjestö (World Meteorological Organisation, WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UN Environment Programme, UNEP).  IPCC on avoin kaikille WMO:n ja UNEP:n jäsenille. IPCC:n päätehtävä on valmistella ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiä raportteja noin viiden vuoden välein. Niitä varten tutkijaryhmät keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja muutosten hillitsemismahdollisuuksista. IPCC ei siis itse tutki, vaan se analysoi ja vetää yhteen olemassa olevaa tietoa. Viimeisin arviointiraportti on vuodelta 2007.
Lähde: Suomen ympäristöhallinto

Kansainvälinen päästökauppa
international emissions trade, IET
Kioton pöytäkirjassa määritelty joustomekanismi. Siinä valtiot voivat käydä keskenään kauppaa päästöyksiköillä (AAU, CER, ERU, RMU). Kioton pöytäkirjan päästörajansa alittava maa voi esim. myydä ylimääräiset päästöyksikkönsä päästörajansa ylittävälle maalle.Järjestelmä on tarkoitettu lisäämään joustavuutta ja kustannustehokkuutta Kioton pöytäkirjan velvoitteisiin pyrittäessä.
Lähde: United Nations Framework Convention on Climate Change

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia
national climate and energy strategy
Strategiassa määritellään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Strategia esittelee toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtioneuvoston vuonna 2008 hyväksymä strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka. Lisäksi siinä esitetään visioita vuoteen 2050 asti.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Kansallinen jakosuunnitelma, NAP
national allocation plan, NAP
Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivi velvoittaa jäsenmaat tekemään kansallisen suunnitelman päästöoikeuksien jaosta. määritellään päästökaupan piiriin kuuluvien toiminnanharjoittajien päästöoikeuksien kokonaismäärä ja miten oikeudet jaetaan laitoskohtaisesti. Laaditaan päästökauppakausittain. Suomen jakosuunnitelman laatii työ- ja elinkeinoministeriö ja se hyväksytetään EY:n komissiolla.
Lähde: Energiamarkkinavirasto

Kioton pöytäkirja
Kyoto protocol
Ilmastosopimusta täsmentävä Kioton pöytäkirja hyväksyttiin vuonna 1997 ja se tuli voimaan 16.2.2005. Sen on ratifioinut 12.2.2007 mennessä yhteensä 176 maata. Suomi ratifioi Kioton pöytäkirjan muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa vuonna 2002. Kioton pöytäkirja velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Tämä sitova yleisvelvoite on jaettu maakohtaisiksi velvoitteiksi, jotka ovat erisuuruisia eri maissa.
Lähde: Suomen ympäristöhallinto

Päästökauppa
emissions trade
Päästökauppa tarkoittaa mahdollisuutta käydä kauppaa päästöoikeuksilla. Päästökauppa perustuu ajatukseen, että päästöjä vähennetään siellä, missä se on kustannustehokkainta eli halvinta. Päästökauppa on yksi ilmastopolitiikan käytännön toteutuksen väline ja ohjauskeino.
Lähde: Energiateollisuus/ päästökauppajärjestelmä

Päästöyksikkö
Kioton pöytäkirjan mukainen ilmastopolitiikan "valuutta", jota käytetään muun muassa päästökaupassa. Yksi päästöyksikkö vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia. Näitä päästöyksiköitä ovat AAU:t, CER:t, ERU:t ja RMU:t ja ne ovat keskenään samanarvoisia ja vaihtokelpoisia. EU:n päästökaupan yksikkö on EUA, mutta se ei ole Kioton pöytäkirjan määrittelemä yksikkö.
Lähde: Energiamarkkinavirasto

YK:n ilmastosopimus
UN Framework Convention on Climate Change, UNFCCC
Vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidetyssä YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksytty YK:n Ilmastonmuutoksen yleissopimus eli ns. Ilmastosopimus, joka astui voimaan 1994. Yleissopimuksessa sen allekirjoittaneet maat tunnustavat virallisesti ilmastonmuutoksen olevan vakava ongelma.  Sopimuksen tavoitteeksi on asetettu ilmakehän kasvihuonekaasujen vakiinnuttaminen vaarattomalle tasolle. YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen on ratifioinut 192 valtiota.