Euroopan unionin ilmastopolitiikka

EU:ssa keskustellaan parhaillaan siitä, millaista energia- ja ilmastopolitiikka tehdään vuoteen 2030 mennessä. EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on 80–95 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Lyhyen tähtäimen tavoitteiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosentilla, uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energian käyttöä tehostetaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

EU on sitoutunut YK:n ilmastosopimukseen ja Kioton pöytäkirjaan. Kioton pöytäkirjan mukaan EU:n tavoitteena oli vähentää päästöjä 8 prosentilla vuoden 1990 tasosta tarkastelujaksoon 2008–2012 mennessä. EU:n Kioto-tavoite jaettiin sisäisellä taakanjakosopimuksella jäsenmaille. Kioton jatkokauden tavoitteena EU:lla on vähentää päästöjä 20 prosenttia vuodesta 1990 tarkastelujaksolla 2013–2020.

Ilmastopolitiikan keskeisin ohjauskeino EU:ssa on päästökauppa, joka kattaa noin 40 % EU:n päästöistä. Siinä määritellään päästöille kiintiö, joka vuonna 2020 on 21 % pienempi kuin vuoden 2005 päästöt. Päästökauppaan kuuluvat voivat ostaa ja myydä päästöoikeuksia. Vuosittain niiden pitää palauttaa viranomaiselle omia päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia. Päästökaupan ulkopuolisten päästöjen pitää vähentyä yhteensä 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on jaettu jäsenmaille, Suomen tavoite on -16 %.