Kiitoksia vastauksestasi, siinä on monia hyviä huomioita ja haasteita mihin kaukolämpöala tulee vastaamaan.

Luottamus ei luonnollisestikaan ole ainoa hyve tai ehto, mutta yksi erittäin tärkeä. Luottamus pitää sisällään paljon ja jokainen arvottaa eri asioita omalla tavallaan.

Reilu kaukolämpö on yksi tapa (kuten myös tämä blogi) muiden joukossa päästä eroon itsetyytyväisyydestä ja hankkiutua pois mukavuusalueelta. Itsetyytyväisyyden vaarat voi kuitenkin välttää menettämättä ylpeyttänsä tuotteesta.

Ei yhteistuotannosta tee huonoa se, että teknologia on ollut käytössä huomattavasti yli 50 vuotta. Juuri sen loistavuuden vuoksi se on edelleen käytössä sekä kehittyy ja yleistyy myös maailmalla. Yhteistuotanto on myös sähkölämmittäjien etu, sillä esimerkiksi viime vuonna Suomessa tuotetusta sähköstä n.37 prosenttia tuotettiin yhteistuotannolla ja nimenomaan kaukolämmön tuotantoon liittyvä yhteistuotantosähkö on ainoa tuotantomuoto, joka vastaa sähkönkulutuksen vuodenaikavaihteluun oikea-aikaisesti.

On myös hyvä katso mitä ympärillä tapahtuu ja mihin päin ollaan menossa. Monet kaukolämpöyhtiöt tarjoavat jo nyt erilaisia tuotteita kuten biokaukolämpöä tai hiilidioksidivapaita kaukolämpötuotteita. Tulevaisuudessa kaukolämpöä tullaan tuottamaan entistä monipuolisemmin ja ala on mukana kehittämässä erilaisten tuotantomuotojen käyttöönottoa. Viime vuonna selvitimme aurinkolämmön mahdollisuuksia kaukolämpöjärjestelmässä ja lämpöpumppuja käytetään jo nyt tuotannossa. Se että investoinnit tehdään järkevästi suunnitellen ja kustannustehokkaasti on myös asiakkaan etu kilpailukykyisten hintojen muodossa.

Lämmitysjärjestelmän kokonaissäädön osalta heitän palloa hieman myös taloyhtiöiden ja asukkaiden vastuulle, joskin myös kaukolämpöyrityksillä voi tässä olla entistä isompi rooli tulevaisuudessa. Lämmön mittaamisen ja kulutuksen seurannan osalta myönnän, että kerrostaloasukkaan mahdollisuudet saada tietoa omasta henkilökohtaisesta lämmön kulutuksestaan ovat rajalliset, joskin paranemaan päin. Lämmin käyttövesi tulee jo nyt mitata erikseen uusissa rakennuksissa, mutta kerrostalossa ei ole koettu asukkaan kannalta tarkoituksenmukaiseksi mitata erikseen huoneiston lämmitysenergiaa oli sitten lämmitystapana esimerkiksi kaukolämpö, öljy, maalämpö. Se, että suurin osa kerrostaloista sattuu olemaan kaukolämmitettyjä, johtuu kaukolämmön hyvyydestä ja asiakkaiden järkevyydestä. On myös valitettavaa, ettei suurin osa kerrostaloasukkaista ole kiinnostunut taloyhtiön piikkiin menevistä kustannuksista, joista löytyy muuten lisätietoa täältä.

Tässä muutamia vastauksia, en toivottavasti ns. tyhjentänyt pajatsoa, joten jatketaan keskustelua.

Luottamus energiantoimittajaan on välttämätön, vaan ei riittävä ehto 2000-luvun energiamarkkinoilla.
Asiakkaan pitäisi myös voida vaikuttaa energiankäyttöönsä omilla valinnoillaan, mutta sitä kaukolämpö tarjoaa huonosti. Asiakkaan pitäisi saada myös mitattua tietoa omasta energiankäytöstään, koska perustotuus on, että mitä ei mitata, sitä ei voi ohjata. Ylipäätään koko kaukolämpöala lepää liiaksi mantralla yhteistuotannon aseistariisuvasta autuaaksitekevyydestä. Tätä "ylivoimatekijää" jaksetaan hokea vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, vaikka kyseinen teknologia on ollut käytössä yli 50 vuotta.

Kaukolämpöasiakas - toisin kuin kaikki muut lämmittäjät - ei voi valita lämmöntuottajaa (myyyjää) eikä tuotantotapaa, vaan voi vain ottaa sen mitä annetaan, oli se sitten kaasua, turvetta tai kivihiiltä. Sähkölämmittäjä voi valita ja vaihtaa toimittajansa milloin haluaa ja yhdellä puhelinsoitolla, perusteena vaikka hinta- tai ympäristökriteerit.

Kaukolämpöasiakas - muu kuin pientalossa asuva - ei saa mitään tietoa omasta lämmön ja lämpimän veden käytöstään (eikä paljon piittaa kolhoosin piikkiin menevistä kuluista). Tämä näkyy kaukolämpötalojen sekä lämmön, että veden ominaiskulutuksissa. Koko käsite "energiansäästö" ei näytä koskevan kaukolämmön loppuasiakasta (tuuletusikkuna auki vaikka koko päiväksi), vaan koko aihe on ulkoistettu tuotantopäähän. Sähkölämmittäjälle sama tieto tarjotaan jo tuntitasolla ja jokainen säästetty kWh tuntuu ikiomassa laskussa.

Kaukolämpöasiakas ei ole edes oman lämmitystasonsa herra, kun kolhoosi (taloyhtiö) päättää tuloveden lämpötilan ja tyypillisen huonosti kokonaissäädetty järjestelmä sisältää yli- ja alilämpöisiä asuntoja, mikä aiheuttaa erään kestovalitusaiheen. Tästä varmaan kaikilla on omia tai toisen käden kokemuksia.

Kaukolämmitetyllä käyttövedellä on sama biofossiilinen hiilijalanjälki ajankohdasta riippumatta. Keskikesälläkin kaukolämmön käyttövesi pitää yötäpäivää tuottaa 100% polttamalla. Samaan aikaan sähkölämmittäjän käyttövesi lämpiää suurelta osin ilmastomyötäisellä vesi- ja ydinvoimalla, kun "likainen" kapasiteetti seisoo. Talvellakin sähkölämmittäjän lämmin käyttövesi tuotetaan yöllä, jolloin tuotanto on vrk-skaalassa puhtaimmillaan.

Siinä alkuun muutama haaste kaukolämpöalalle. Itsetyytyväisyyteen voi joskus olla aihetta, mutta loputtomiin jatkuessaan se on petollista.