Energiaa-blogi!

Energiaa! -blogissa käsitellään ajankohtaisia energiaan liittyviä teemoja sekä tehdään huomioita arjen energia-asioista. Kirjoittajina toimivat Energiateollisuus ry:n johtajat ja asiantuntijat. Mitä energia-alalla tapahtuu ja keitä ET:läiset oikein ovat? Seuraa blogia, niin tiedät.
8.12.2016 8.43

Paasikiven-Sibeliuksen -linjasta

Virve Rouhiainen

Itsenäisyys on vakava asia. Se on verta, hikeä, ja kyyneleitä, kynttilöitä pimenevässä illassa, Finlandia-hymni ja käynti sankarihaudoilla. Kouluaikoina siihen kuului myös juhlapuhe, jossa lähes poikkeuksetta käsiteltiin vanhasuomalaista Juho Kusti Paasikiveä ja nuorsuomalaista Jean Sibeliusta, molemmat kouluni oppilaita. Onko Paasikiven-Sibeliuksen -linja huono koululaisvitsi Paasikiven-Kekkosen linjasta?

Itsenäisyys on vakava asia, haudan vakava, sanoi Jari Tervo eilen televisiossa. Se on verta, hikeä, ja kyyneleitä, kynttilöitä pimenevässä illassa, Finlandia-hymni ja käynti sankarihaudoilla. Kouluaikoina siihen kuului myös juhlapuhe, jossa lähes poikkeuksetta käsiteltiin Juho Kusti Paasikiveä ja Jean Sibeliusta, molemmat kouluni oppilaita.

Tämän vuoden itsenäisyyspäiväjuhlan teema oli suomalaiset vahvuudet. Presidenttimme muistutti, että meillä on asiat hyvin. Suomi on esimerkiksi maailman vakain valtio ja turvallisin maa ja meillä on inhimillistä pääomaa eniten maailmassa. Nämä ovat tosiasioita, jotka usein unohdamme.

Paasikivenkin mukaan tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hänelle se tarkoitti sen hyväksymistä, että Neuvostoliitto on rajanaapurimme.  Tuo naapuruus vaikuttaa edelleen vahvasti itsenäisyyspäivän vietossamme. Mutta tosiasia on, että kansallislaulumme viimeinen säe ”Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa” on muuttunut todellisuudeksi ja meillä on syytä terveeseen ylpeyteen saavutuksistamme.

Juho Kusti oli vanhasuomalainen realistinen talousmies, Janne nuorsuomalainen boheemi taiteilija. Molemmat olivat porvareita, mutta suhtautuminen venäläistämistoimiin jakoi suomalaisen puolueen kahtia. Myöhemmin Paasikivi korosti tosiasioiden tunnustamista, Sibelius luovaa itsenäisyyttä. Jannen lausahduksiin kuuluu: ”Älkää kiinnittäkö huomiota mitä kriitikot sanovat, kriitikoille ei ole koskaan pystytetty yhtään patsasta”. Onko Paasikiven-Sibeliuksen -linja siis pelkästään huono koululaisvitsi Paasikiven-Kekkosen linjasta?

Suurmiesten elämäntarinassa on koulun lisäksi muutakin yhteistä. Taloudelliset lähtökohdat olivat kummallakin niukat. Silti molemmat opiskelivat myös ulkomailla mm. Saksassa. Suomalaiskansallinen ajattelu ei merkinnyt eristäytymistä kansainvälisistä vaikutteista. Paasikiven resepti menestykseen perustui neuvottelutaitoon ja realiteettien tajuun. Hän oli Suomen ulkopolitiikan ruorissa vaaran vuosina. Sibeliuksen resepti synnytti ainutlaatuista musiikkia, josta tuli osa suomalaista identiteettiä. Menestyksen reseptit ovat monet.  

Myös energia-alalla kiinnitämme helpommin huomiomme haasteisiin kuin siihen, mitä olemme saavuttaneet. Mekin olemme hoitaneet tonttimme hyvin. Vanhuksemme eivät palellu kodeissaan kuoliaiksi. Monikansallinen tukkusähkömarkkina on meillä todellisuutta. Tuntimittaus on meillä käytännössä toteutettu. Jos olemme jo toteuttaneet monille eurooppalaisille maille haasteeksi osoittautuneet asiat, miksi emme selviytyisi tulevaisuuden haasteista? Me voisimme ajatella kuten Ruotsin kansallislaulussa ”Sun muistosi suuret, sun uljahat työs ei hukkua saata ajanvuolla. Mit ennen voit olla, voit vastakin myös”. Se ei ole meille vaatimattomille suomalaisille luontaista, mutta meillä on siihen jo perusteet. 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja