Energiaa-blogi!

Energiaa! -blogissa käsitellään ajankohtaisia energiaan liittyviä teemoja sekä tehdään huomioita arjen energia-asioista. Kirjoittajina toimivat Energiateollisuus ry:n johtajat ja asiantuntijat. Mitä energia-alalla tapahtuu ja keitä ET:läiset oikein ovat? Seuraa blogia, niin tiedät.
15.3.2017 8.45

Kaukolämpöverkot nyt kunnossa, entä tulevaisuus?

Veli-pekka Sirola

Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkojen nykytila ja lähitulevaisuuden näkymät arvioitiin valtakunnallisessa rakennetun omaisuuden tilaa kartoittavassa, juuri julkaistussa ROTI 2017 -selvityksessä hyviksi verkkojen kunnon ja toimivuuden, mutta myös järjestelmien luomien mahdollisuuksien (mm. biotalous, energiatehokkuus, ylijäämälämpöjen hyödyntäminen, etämittaus) kannalta. Kouluarvosanaksi raportissa annetaan 9+, korkein kaikista tarkastelluista rakennetun omaisuuden lajeista.

Laakereilla ei kuitenkaan ole syytä jäädä lepäämään. Toisaalta verkko-omaisuudesta tulee pitää hyvää huolta, toisaalta aktiivista toiminnan ja palvelujen monipuolistamista sekä kehitys-, pilotti- ja demonstrointihankkeisiin satsaamista tarvitaan yhä kilpaillummilla lämmitysmarkkinoilla pärjäämiseksi. 

ROTI-raportti toteaa rakennetussa omaisuudessa olevan runsaasti korjausvelkaa, suuruusluokaltaan
30…50 miljardia euroa rakennuskannassa, 5 miljardia euroa liikenneväylissä sekä 1 miljardi euroa vesi- ja viemäriverkoissa. Korjausvelka (jota myös saneerausvelaksi kutsutaan) kertoo, paljonko rakenteisiin olisi aiemmin pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Korjausvelka syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta ja tarvetta vastaavasta perusparantamisesta tingitään. 

Nykyinen kaukolämpöverkkojen korjaus- ja perusparannusvauhti indikoi koko verkoston uusiutumista noin 200 vuodessa. Selvää on, että vauhdin tulee jatkossa kiihtyä. Korjausvelkaa ei kaukolämpöverkkoihin nykyvauhdista huolimatta juurikaan ole kertynyt. Perusparannustarvetta verkoissa toki on, mutta tämänhetkinen saneeraustahti vastaa suunnilleen nykytilanteen tarvetta. Tilanne on näin suhteellisen hyvin hallinnassa ja velkaa ei pääse kertymään. 

Verkot ovat vielä varsin nuoria. Vajaa puolet johdoista on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana ja vanhimmat johdot ovat 50…60 vuotiaita. Verkkojen kunto on varsin hyvin tiedossa laajan tilastoinnin ja erilaisin menetelmin, mm. lämpökamerakuvauksin tapahtuvan verkon kunnonvalvonnan avulla. Eräs kuntoseurannan työkalu on vuosittainen Kaukolämmön keskeytystilasto. Tilaston mukaan kaukolämpöasiakkaiden lämmöntoimitus on syystä tai toisesta poikki keskimäärin 1,5…2 tuntia vuodessa. Tämä tarkoittaa 99,98 % toimitusvarmuutta. Pelkästään kaukolämpöjärjestelmän häiriötilanteista (verkon vauriot, tuotantokatkokset) johtuvien keskeytysten keskeytysaika on noin puolet kokonaiskeskeytysajasta. 

Pääsääntöisesti kaukolämpöyrityksillä on pitkään ollut käytössä ns. lyhyen tähtäimen perusparannusfilosofia (”perusparannus tarvittaessa vauriotilanteiden yhteydessä”). Menettely on ollut ja on edelleen perusteltua, jos
·         verkon ja sen osien vaurioherkkyys on tiedossa ja hallinnassa
·         käyttö- ja kunnossapitotoiminta on tehokasta
·         yrityksen oman verkon ja sen kunnon tuntemus on hyvä
·         kaukolämpöveden laatu on hyvä
·         verkko koostuu lähes yksinomaan nykyisin rakennettavasta ns. kiinnivaahdotetusta johtotyypistä
·         verkon rakentamisen laatuun on panostettu 

Toki isommilla ja vanhimmilla kaukolämpöyrityksillä harjoitetaan myös pitkän tähtäimen ohjelmoitua perusparannussuunnittelua. Verkkojen iän kasvaessa on yritysten jatkossa syytä lisätä panostusta verkko-omaisuutensa hallintaan ja saneerausohjelmien laadintaan ja ylläpitoon. Saneeraustason määrittämisen sekä saneerauksen kohteiden ja ajoittamisen kriteereissä johdon ikä on kuitenkin vain yksi muiden - kuten verkon vikahistoria, johtotyypit, maaperäolosuhteet, johdon kriittisyys toimitusvarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä tietysti kannattavuus - joukossa. 

Energiateollisuus on tänä talvena julkaissut kaukolämpöyrityksille ohjeeksi ja työkaluksi suosituksen L7/2016 kaukolämpöverkon systemaattisesta, suunnitelmallisesta perusparannustoiminnasta. Painopiste suosituksessa on perusparannustoiminnan strategiassa, verkonosien riskianalysoinnissa ja luokituksessa sekä systemaattisen perusparantamisen suunnittelussa ja ohjelmoinnissa. 

Tulevaisuus on turvattava. Korjausvelkaa ei jatkossakaan pidä päästää syntymään. 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja