Valtion talousarvioesitys 2009 eduskunnalle

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitteli 16.9. hallituksen esityksen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2009. Heinä-elokuun vaihteessa oli jo julkistettu budjetin päälinjat, eikä koko esityksen julkistus tuonut yllätyksiä. Energian osalta talousarvioehdotuksessa arvioidaan, että energiaverot tuottavat 3,3 miljardia euroa. Määrä on lievästi pienempi kuin ennakkotiedoissa. Energiaveroista liikennepolttoaineet tuottavat kolme neljäsosaa. Moottoribensiinin kulutuksen arvioidaan vähenevän 2 % ja dieselöljyn kulutuksen lisääntyvän 2 % edellisestä vuodesta. Sähkön kulutuksen ennustetaan vähenevän vajaan prosentin edellisvuodesta. Energian kokonaiskulutuksen ennustetaan laskevan noin prosentin. Veroennusteessa hyödynnetään työ- ja elinkeinoministeriön ennustetta energian kulutuksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut energiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Suomi täyttää EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet vähentää päästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa energiatehokkuutta.
• Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana.
• Energiamarkkinat toimivat hyvin.
• Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia.

Energiapolitiikka-osassa todetaan, että ”Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energian säästössä on myös 20 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Osana edellä mainittuja EU:n yhteisiä ponnisteluja Suomen tulisi komission ehdotuksen mukaan vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen päästöjä (muun muassa asumisen ja maanpäällisen liikenteen päästöt) 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisätä samana aikana uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 prosenttia. Päästöoikeudet jaetaan näille toiminnoille keskitetysti koko EU:n kattavan päästöoikeuksien huutokaupan perusteella. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna 2020. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energian- ja sähkönkäytön kasvu täytyy taittaa laskuun viimeistään ensi vuosikymmenen lopulla.”

Budjettiehdotuksessaan hallitus lupaa, että valmisteilla oleva ilmasto- ja energiapoliittinen strategia laaditaan niin, että ”edellä mainitut velvoitteet voidaan Suomen osalta täyttää. Strategiassa esitetään keinot, joilla samaan aikaan turvataan energian säästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen ja päästöjen vähentäminen.”

Ympäristöministeriön osuudessa todetaan, että "ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen vuoteen 2020 ulottuvien EU:ssa hyväksyttyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi samoin kuin muiden ympäristöongelmien ratkaiseminen vaativat teknologisia innovaatioita ja kasvattavat uuden teknologian ja osaamisen kysyntää. Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja rakennusten käytöstä ja asumisesta aiheutuvien päästöjen vähentämistä. Alueiden käytön, yhdyskuntien ja rakentamisen suunnittelulla, luonnon monimuotoisuuden turvaamisella ja ympäristön suojelulla luodaan edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle...

Ympäristöasioiden globaali ja valtionrajat ylittävä luonne on jatkuva haaste myös kansainvälisessä yhteistyössä. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ravinnekuormituksen vähentäminen ovat kansainvälisen ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita. Suomessa haitalliset päästöt maahan, vesiin ja ilmaan ovat vähentyneet kansainvälisten sopimusten vaatimusten, Suomen ympäristölupajärjestelmän sekä teollisuuden ja yhdyskuntien omaehtoisten toimien ansiosta. Maatalouden ravinnekuormitus vähenee kuitenkin hitaasti ja rehevöittää edelleen vesiä. Ympäristöriskit etenkin merellä kasvavat lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten vuoksi.

Tuotannon ja kulutuksen kasvu lisää luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä osaltaan jätteiden määrää ja päästöjä ympäristöön. Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä julkisten hankintojen rooli tien näyttäjänä on merkittävä.”

Tutustu hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2009 valtiovarainministeriön sivulla http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2009/he_2009.html.

Pekka Tiusanen
Viestintäpäällikkö
Energiateollisuus ry
Puh (09) 5305 2107, 050-5521347