Päästöoikeusmarkkinaan puuttuminen perusteetonta
Energiateollisuus pitää Euroopan komission heinäkuun lopulla julkistamaa ehdotusta päästökaupan muutoksista osin perusteettomana - erityisesti ajatusta siirtää merkittävä määrä vuosien 2013-2015 aikana huutokaupattavaksi tarkoitetuista oikeuksista kolmannen kauden loppupuolen huutokauppoihin.
Toimenpiteellä halutaan rajoittaa päästöoikeuksien tarjontaa lähivuosina, sillä oikeuksia on viime vuosina jäänyt käyttämättä. Päästöoikeuksien vähäiseen kysyntään pidetään tärkeimpänä syynä heikkoa taloustilannetta.
Energiateollisuus muistuttaa, että päästökauppajärjestelmä luotiin toteuttamaan päästövähennyksiä kustannustehokkaasti, minkä se nykymuodossaan tekeekin. Nyt ehdotetun muutoksen taustalla on muita tavoitteita, joiden vuoksi eri tahot ovat järjestelyä kannattaneet. Näitä päästökaupalle asetettuja uusia toiveita ovat esimerkiksi uusiutuvan energian investointien turvaaminen ja huutokauppatulojen kerryttäminen, joita päästöoikeuden hinnan nousu edistäisi.
Päästökauppajärjestelmä on alun perin rakennettu talouden syklejä myötäileväksi; päästöoikeuksien kysynnän lasku taantumassa johtaa hinnan laskuun ja nousukausi vastaavasti nostaa hintoja. Tämä joustavuus on osa kustannustehokkuutta, jonka vuoksi päästökauppa valittiin pääohjauskeinoksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Se, että päästöoikeuden hintaan nojaava toiminta kantaa markkinariskin ja joutuu tällä hetkellä kärsimään alhaisesta hinnasta on luonnollinen osa markkinaehtoisen mekanismin toimintaa, ei häiriötila joka edellyttäisi toimenpiteitä.
Sen sijaan huoli päästökaupan asemasta pääohjauskeinona voi olla aiheellinen. Osaltaan tätä kehitystä on aiheuttanut päällekkäisen ohjauksen luominen: uusiutuvan energian saamat tuet sekä päästöverotus ovat osaltaan vieneet päästökaupalta mahdollisuuden ohjata toimintaa. Ne eivät kuitenkaan vähennä päästökauppasektorin päästöjä, vaan ainoastaan siirtävät päästöjä maasta toiseen ja laskevat päästöoikeuden hintaa. Ensisijaiseksi korjausliikkeeksi Energiateollisuus esittää päällekkäisen ohjauksen asteittaista vähentämistä ja lopulta sen poistamista. Huutokaupan peukalointi ei parantaisi päästökaupan toimivuutta, vaan aiheuttaisi epävarmuutta markkinoilla ja vaikeuttaisi investointipäätösten tekemistä päästökauppasektorilla.
Energiateollisuuden mielestä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta olennaista olisi asettaa pian päästötavoitteet vuodelle 2030 ja sopia päästökaupan jatkosta. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tulee nähdä päästövähennyskeinoina, joita ei tarvitse lukita omilla tavoitteillaan.
Asia etenee loppuvuodesta
Komission ehdotus sisältää muutoksen päästökauppadirektiiviin, jolla varmistettaisiin huutokauppa-aikataulujen muutoksen laillisuus. Direktiivimuutos on nähty tarpeelliseksi, sillä tällaista päästöoikeusmarkkinaan puuttumista ei suunniteltu päästökauppajärjestelmää luotaessa. Direktiivimuutos vaatii jäsenmaiden yksimielisen päätöksen. Komissio esittää, että puuttuminen huutokauppa-aikatauluihin olisi jatkossakin mahdollista, mikäli komissio kokee sen tarpeelliseksi. Lisäksi on arvailtu, että huutokaupasta toistaiseksi hyllytetyt oikeudet poistettaisiin myöhemmin tehtävällä päätöksellä lopullisesti markkinoilta. Tämä tarkoittaisi käytännössä päästötavoitteiden kiristämistä.
Komissio on käynnistänyt huutokaupan muutosehdotuksestaan julkisen konsultaation, joka päättyy 3. lokakuuta. Pohdittavana on muun muassa siirrettävien päästöoikeuksien määrä. Ehdotus menee seuraavaksi päästökaupan käytännön säädöksistä päättävän ilmastonmuutoskomitean käsittelyyn.
Komissio aikoo julkaista myöhemmin tänä vuonna raportin päästömarkkinasta, lopullisen ehdotuksen päästöoikeuksien rajoittamisesta sekä mahdollisesti myös keskustelunavauksen päästökaupan rakenteellisesta muutoksesta.
Lisätietoja:
Asiantuntija Joona Poukka, joona [dot] poukka [at] energia [dot] fi, +358 40 586 5939
Komission tiedote ja materiaalit:
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/12/850
