Nordic Energy Technology Perspectives-projekti:

Hiilineutraalius vuonna 2050 on mahdollista

04.02.2013

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tammikuun 22. päivänä julkistaman Nordic Energy Technology Perspectives-projektin mukaan maksimissaan kahden asteen tavoite ilmaston lämpenemisessä voi olla huikea mahdollisuus Pohjolan energiatoimijoille. Projektissa arvioidaan, että Pohjolasta voitaisiin siinä tapauksessa viedä jopa 50–100 TWh sähköä. Se auttaisi muuta Eurooppaa pääsemään tavoitteisiinsa ja säästämään omassa sähköntuotannossaan.

Pohjoismaissa on merkittävästi uusiutuvia energiavaroja, joiden hyödyntämistä tukevat vahvat toimintamallit. Raportin mukaan ne voivat hyvinkin saada aikaan hiilineutraalin energiajärjestelmän ensimmäisenä alueena maailmassa, mutta se ei kuitenkaan ole helppoa.

Raportin mukaan pohjoismaiset vesivoimaresurssit ovat entistä arvokkaampia säädeltäessä pohjoiseurooppalaista sähköjärjestelmää. Sähköverkkoihin tehtäviä investointeja on lisättävä, jotta tuulivoiman osuus saadaan samanaikaisesti kasvatettua nykyisestä 3 prosentista 25 prosenttiin.

Sen sijaan pohjoismaiden bioenergiavarat eivät pitemmällä tähtäimellä yksin riitä, vaan niitä joudutaan tuomaan ennen kaikkea liikenteen tarpeisiin, sillä raskaasta liikenteestä suurimman pitäisi vuoteen 2050 mennessä toimia biopolttoaineilla. 

Kaiken kaikkiaan liikenne vähentää päästöjään eniten – kahdeksasosaan nykyisestä. Vuonna 2050 myytävistä kevyen liikenteen ajoneuvoista 90 prosenttia tulisi olla joko sähkö- tai hybridikäyttöisiä. Myös rakennusten lämmityksen energiatehokkuus on keskeistä.  

Sähköntuotannossa tuulivoiman osuus nousee vuoteen 2050 mennessä 25 prosenttiin. Myös ydinvoima on mukana, mutta sen määrä vaihtelee eri skenaarioissa. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on tärkeä erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa, joissain skenaarioissa myös bio-CHP, joka mahdollistaa hiilineutraliteetin.

Nordic Energy Technology Perspectives on ensimmäinen alueellinen raportti IEA:n maailmanlaajuisesta julkaisusta. Vaikka analyysi perustuu globaaliin skenaarioon, jossa keskilämpötilan nousu pyritään rajoittamaan kahteen celsiusasteeseen, siinä esitetään myös kunnianhimoisempi skenaario. Hiilineutraalissa skenaariossa arvioidaan, kuinka Pohjoismaat voivat yhdessä saavuttaa kunnianhimoiset kansalliset päästörajoitustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä.