Vuoden 2010 ensimmäinen vuosineljännes: Sähkönkäyttö kasvoi 7,5 prosenttia

ENERGIATEOLLISUUS ry
Lappeenrannan energiatapaaminen 15.4.
Lehdistötiedote 15.4.2010 julkaistavissa klo 12

Vuoden 2010 ensimmäinen vuosineljännes:

Sähkönkäyttö kasvoi 7,5 prosenttia
Talouden kohentuminen ja talven pakkaset lisäsivät sähkönkulutusta
Suomi tarvitsee lisää tuotantokapasiteettia

Suomi käytti sähköä vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä 25,1 terawattituntia (TWh), 7,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa. Teollisuuden sähkön tarve kasvoi alkuvuonna kuusi prosenttia ja muu kulutus yhdeksän prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Kylmä talvi lisäsi sähkönkulutusta merkittävästi, lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö kasvoi tammi-maaliskuussa kolme prosenttia, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkistamista luvuista.

Pari vuotta jatkunut talouden taantuma on painanut sähkön käytön peruskuorman alas ja suuresta kasvusta huolimatta sähkönkäyttö jäi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alhaisemmaksi kuin taantumaa edeltävien vuosien 2007 ja 2008 vastaavana aikana. Talouden tilanne on kuitenkin muuttunut parempaan suuntaan viimeisen puolen vuoden aikana. Sähkönkäytössä käännös ylöspäin alkoi viime lokakuussa.

Tammikuussa 2010 sähkön käyttö saavutti kaikkien aikojen kuukausiennätyksen 9,2 TWh. Edellinen kuukausiennätys - lähes 9 TWh – mitattiin tammikuussa 2006. Lähes yhdeksään terawattituntiin kuukausikulutus nousi myös tammikuussa 2007 ja maaliskuussa 2006.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen korostaa, että sähkön kulutusluvut ovat taantumasta huolimatta poikkeuksellisen suuret.

Talven huipputeho kasvoi lähes 1200 MW vuodessa

Talvella sähkön kulutushuippu (28.1. klo 8-9) nousi 14 459 megawattiin (MW), mikä oli vajaat 1200 MW suurempi kuin vuodentakainen tehohuippu. Naukkarisen mukaan tämän talven kulutushuippu oli paljon enemmän kuin kantaverkkoyhtiö Fingrid ja Energiateollisuus ennakoivat talven huipuksi. Kulutushuipun aikana sähköä tuotiin lähes 3000 MW teholla, viidennes sähkön hankinnasta oli tuonnin varassa.

Myös kaukolämmön käyttö oli menneen talven aikana ennätyksellistä. Energiateollisuuden laskelmien mukaan rakennusten lämmitykseen on käytetty kaukolämpöä viidesosa edellistä talvikautta enemmän. Edellinen ennätys oli talvikaudella 2002–2003.

Tammi-maaliskuun sähkönhankinnasta katettiin lähes 39 prosenttia sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP), runsaat 23 prosenttia ydinvoimalla, lähes 18 prosenttia lauhdutustuotannolla ja vajaat 12 prosenttia vesivoimalla. Tuulivoiman osuus oli 0,3 prosenttia.

Sähkön kotimaisuus kasvoi

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sähkön kotimaisuusaste oli poikkeuksellisen korkea. Nettotuonti kattoi sähkönkäytöstä vain 8,3 prosenttia, koko viime vuonna nettotuonnin osuus oli ollut 15 prosenttia. Nettotuonnin väheneminen on johtunut kasvaneesta sähkön nettoviennistä Ruotsiin. Venäläissähkö kattoi 12,1 prosenttia alkuvuoden sähkön hankinnasta.

Alkuvuonna sähköntuotannon kasvu kohdistui erityisesti sähkön erillistuotantoon, joka kasvoi 73 prosenttia vuodentakaisesta. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP kasvoi kylmän talven ja teollisuuden korkeampien käyntiasteiden myötä lähes 15 prosenttia. Lauhdutus- ja CHP-tuotannon kasvu katettiin pääosin hiilellä, turpeella ja biopolttoaineilla. Myös maakaasun käyttö kasvoi. Fossiilisten polttoaineiden lisääminen kasvatti sähköntuotannon hiilidioksidipäästäjä alkuvuonna lähes 45 prosenttia.

Vesitilanne on ollut viime kesäkuusta lähtien normaalia huonompi, siksi tammi-maaliskuussa vesivoiman tuotanto supistui neljänneksen. Tuulivoima supistui prosentin. Ydinvoiman tuotanto on sujunut häiriöittä ja ydinvoiman tuotanto on ollut edellistalven korkealla tasolla.

Pohjoismaissa vesivoima supistunut, Ruotsissa osa ydinvoimaa pois tuotannosta

Sähkön markkinahinnat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla olivat tammi-maaliskuussa selvästi korkeammat kuin alkuvuonna 2009. Hintatason nousuun on monta syytä. Taloustilanteen koheneminen lisäsi sähkön kysyntää. Suuri osa Ruotsin ydinvoimaa on ollut pois tuotannosta mittavien tehonkorotus- ja uudistustöiden vuoksi. Lisäksi Pohjoismaiden vesitilanne on pysynyt toista vuotta pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Ydinvoimaa ja vesivoimaa on jouduttu korvaamaan tuotantokustannuksiltaan kalliimmalla lauhdevoimalla.

Kovien pakkasten aikaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli korkeita hintapiikkejä, kun sähkön tuotantokapasiteetissa oli niukkuutta. Tilanteen voidaan olettaa vaikeutuvan tulevina vuosina talouden elpyessä ja sähkön kysynnän kasvaessa. Suomeenkin tarvitaan merkittävästi lisää sähköntuotantokapasiteettia. Oma tuotantokykymme on lähes 1500 MW alempi kuin sähkön huippukulutus.

Markkinasähkön hintapiikkejä voidaan hillitä myös parantamalla sähkönkäyttäjien ja sähkönmyyjien yhteistyötä ja lisäämällä sähkönkäyttäjien osallistumista sähkömarkkinoiden toimintaan. Tähän nykyinen markkinamalli antaa mahdollisuudet. Näin voidaan turvata, että markkinat toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla silloinkin, kun kysyntä on korkea ja kapasiteetti koetuksella, Juha Naukkarinen sanoo.

Avaa tästä
- Neljännesvuosikatsauksen kalvosarja (ppt)
(15.4.2010 klo 13.59 Viimeisen kalvon tiedot tarkistettu)
- Kuukausittaiset sähkötilastot
- Miten Suomessa valmistaudutaan sähkön kulutuspiikkeihin?
Sähkön ensimmäinen vuosineljännes 2010 –video

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 607 72
viestintäpäällikkö Pekka Tiusanen, puh. 050 552 1347