Energiavuosi 2010 KAUKOLÄMPÖ
ENERGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote 20.1.2011, julkaistavissa klo 10
Energiavuosi 2010 KAUKOLÄMPÖ
Kaukolämmössä kaikkien aikojen ennätys
Maakaasun ja turpeen käyttö kasvoi, hiilen käyttö väheni
Kaukolämmön myynti nousi viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kulutus nousi erityisesti edellisiä vuosia kylmemmän sään vuoksi, mutta kaukolämpöön liittyi myös uusia asiakkaita vuoden aikana. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi vajaalla yhdellä prosentilla. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 35,8 miljardia kilowattituntia (TWh), sen rahallinen arvo oli 1,97 miljardia euroa.
Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,25 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu yli 2,6 miljoonaa ihmistä.
Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä.
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon määrä kasvoi
Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 38,7 TWh. Määrä on yli kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon määrä kasvoi edellisestä vuodesta 10,5 % ollen 27,3 TWh. Yhteistuotannon osuus oli 71 prosenttia koko kaukolämmön tuotannosta. Kaukolämmön erillistuotanto kattoi tuotannosta 29 prosenttia. Erillistuotannon osuus kasvoi edellisestä vuodesta, koska kylmimpien jaksojen aikana käytetään huippulämpökeskuksia kattamaan lyhytaikaisia huipputehon tarpeita. Näitä kylmiä jaksoja oli 2010 huomattavasti edellisvuotta enemmän koko talvikauden.
Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin 17,4 TWh sähköä. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin 14 prosenttia. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.
Hiilidioksidipäästöt kasvoivat kulutuksen kasvun vuoksi
Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästö oli 7,9 miljoonaa tonnia, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna yli 12 prosenttia. Pääosin kasvu johtui edellistä vuotta suuremmasta tuotannosta. Keskimääräinen päästö oli 205 g tuotettua kilowattituntia kohden, joka oli lähes sama kuin edellisvuonna.
Maakaasu edelleen tärkein polttoaine
Maakaasulla tuotettiin 35 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus nousi yhdellä prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 23 prosenttia. Sen käyttö laski yli kahdella prosenttiyksiköllä. Turpeen osuus nousi 1,5 prosentilla 18 prosenttiin. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus käyttö lisääntyi, mutta niiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla 18 prosentissa. Öljyllä tuotettiin viisi prosenttia kaukolämmöstä.
Kaukolämmön keskihinta laski
Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 5,51 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta laski kaksi prosenttia edellisestä vuodesta, vaikka lämmön hinnassa oleva arvonlisävero nousi kesällä yhdellä prosenttiyksiköllä.
Noin 23 prosenttia kaukolämmön hinnasta on veroja. Kaukolämmitysjärjestelmän koko vaikuttaa hintatasoon yleisesti eniten. Suurilla paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan edullisesti yhteistuotannossa sähkön kanssa. Muita kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi tuotantolaitoksen ikä, taajaman rakenne, investointien tehokkuus ja omistajan tuottovaatimukset.
Kaukolämmön toimitusvarmuus erinomainen
Kaukolämmön asiakkaalta lämmöntoimitus on poikki keskimäärin 1,5 tuntia vuodessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 prosenttia. Keskeytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta. Myös uusien asiakkaiden liittämistyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat jakeluhäiriöitä. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja eli ilmoitetaan asiakkaille etukäteen.
Toimitusvarmuus on Suomessa kovillakin pakkasilla erinomainen. Teknisten laitteiden vikaantumisen aiheuttamat lämpökatkot koskevat yleensä hyvin rajattua määrää asiakkaita ja ovat lyhytaikaisia. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota.
Kaukolämmön tuotantokapasiteetti on noin 20 000 megawattia (MW). Kaukolämmitykseen liittyneiden asiakkaiden tehontarve taas on enimmillään noin 17 300 MW.
Lataa tästä KAUKOLÄMPÖ 2010 -kuvat Power Point -tiedostona
Lisätietoja:
Asiantuntija Mirja Tiitinen, puh. 050 434 6994
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870
www.energia.fi
www.kaukolampo.fi
| Liite | Päivämäärä | Koko |
|---|---|---|
| 09.03.2011 | 210 Kt |
