Energiatehokkuutta edistetään nyt kovalla kädellä
ENERGIATEOLLISUUS RY
LEHDISTÖTIEDOTE 22.6.2011
Julkaistavissa klo 13.30
Energiatehokkuutta edistetään nyt kovalla kädellä
Euroopan komission tänään julkaiseman direktiiviehdotuksen tavoitteena on varmistaa EU:n 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen toteutuminen. Energiatehokkuuden edistäminen on myös osa pitkän aikavälin ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Direktiiviehdotus sisältää mm. velvoitteita energianjakeluyritysten energiansäästölle sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämmityksen ja –jäähdytyksen edistämiselle, toteaa johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä.
Energiatehokkuusdirektiiviehdotuksen mukaan EU:n jäsenmaiden tulee asettaa primäärienergialle energiatehokkuustavoitteensa absoluuttisena lukuna. Primäärienergia on energiaa, johon ei ole kohdistunut mitään muunto- tai kuljetusprosesseja. Sitä ovat esimerkiksi maaperässä oleva öljy, kivihiili ja uraani, puu metsässä, tuuli, aurinkolämpö jne. Primäärienergiatarkastelu voi johtaa Suomen kannalta kohtuuttomaan tehostamistavoitteeseen tilanteessa, jossa olemme voimakkaasti parantamassa energiatuotannon omavaraisuutta ja vähentämässä ilmastopäästöjä.
Energianjakeluyrityksille ehdotetaan vuosimyynnistä (pl. myynti liikennekäyttöön) mitaten 1,5 prosentin vuosittaista energiansäästövelvoitetta. Säästöt pitää saada aikaan asiakkaiden loppukulutuksessa. Tavoite on erittäin haasteellinen. Myönteistä direktiiviesityksessä on kuitenkin se, että esitys mahdollistaa haasteeseen vastaamisen kansallisesti parhaiksi katsotuilla tavoilla ja toimilla. Suomen tapauksessa tämä voi tarkoittaa menestyksekkäästi toteutettua, kattavaa elinkeinoelämän ja valtion välistä energiatehokkuussopimusjärjestelmää.
Energiantuotannon tehokkuutta direktiiviehdotus pyrkii edistämään asettamalla jäsenvaltioille velvollisuuden laatia kansallinen lämmitys- ja jäähdytyssuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on parantaa sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämmityksen ja –jäähdytyksen edellytyksiä. Direktiiviehdotus sisältää myös lukuisia yksityiskohtaisia velvoitteita sekä viranomaisille että energiayrityksille edistää sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten rakentamista ja teollisuuden hukkalämmön hyödyntämistä.
Energiateollisuus ry:n (ET) mielestä sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämmityksen ja –jäähdytyksen edistäminen on sinällään positiivista, mutta direktiiviehdotuksessa esitetyt keinot vaikuttavat varsin raskailta. Esimerkiksi lämmitysvoimalaitoksia rakennettaessa tai uudistettaessa on aina pyrittävä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, kun uusi voimalaitos sijaitsee direktiivin määrittelemällä etäisyydellä kaupunkialueesta tai teollisuusalueesta. Tiedon ja tietoisuuden lisääminen em. teknologioiden lisäämismahdollisuuksista on paikallaan, mutta investointien tulisi toteutua markkinaehtoisesti. Suomessa kaupalliselta pohjalta tapahtuva harkinta on toteutunut hyvin, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomeen on rakennettu yli 50 yhteistuotantovoimalaitosta.
Energiatehokkuusdirektiivillä korvataan voimassa olevat Energiapalvelu- ja CHP- direktiivit.
Ehdotuksen mukaan komissio seuraa energiatehokkuustavoitteen toteutumista. Jos vuonna 2014 näyttää siltä, että vuodelle 2020 asetettua 20 prosentin tehokkuuden tehostumistavoitetta ei olla saavuttamassa, komissio voi ehdottaa jäsenmaakohtaisia sitovia tavoitteita.
Lisätietoja:
Johtaja Jari Kostama, 050 3011 870
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Kalli, 044 355 4400
