Energiatapaaminen Turussa 5.4.2011

ENERGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote 5.4.2011, julkaistavissa klo 12.30
 
 

Energiatapaaminen Turussa 5.4.2011

Energiaveroilla ei pidä enää lisätä asumiskustannuksia
– asumiskustannusten nousun hillintä hallitusohjelmaan

Asumiskustannusten nousuun on nyt monenlaisia paineita. Vuoden alusta voimaan tulleet energiaverojen korotukset lisäsivät asumiskustannuksia. Jo tapahtuneiden kiinteistöverokorotusten lisäksi on jo ehdotettu lisäkorotuksia. Asuntolainojen korkokanta on nousussa ja samalla on esitetty asuntolainojen korkovähennysoikeuden rajoituksia. Vesimaksuissakin on ilmeisiä korotuspaineita. Asumiskustannukset Suomessa uhkaavat näiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta nousta kohtuuttomasti, ellei asiaan kiinnitetä sen ansaitsemaa huomiota. Tällä hetkellä ehkä paras ja ajankohtaisin tapa puuttua nouseviin asumiskustannuksiin on tehdä kirjaus niiden hillinnästä tulevaan hallitusohjelmaan, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo. Myös jo tehtyjen päätösten vaikutukset asumisen kustannuksiin olisi Naukkarisen mukaan syytä selvittää nykyistä paremmin.

– Asumiskustannusten yksi tärkeimpiä komponentteja on energia ja siihen kohdistuva verotus. Energiaverotuksen vaikutukset asumiskustannusten kehitykseen ja sitä kautta hyvinvointiin voisivat olla keskeinen osa hallitusohjelmaan tehtävää kirjausta.

Verotuksen taso vaikuttaa välittömästi energian hintaan. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana tapahtuneessa sähkön hinnan nousussa verojen korotukset olivat selvästi suurin yksittäinen tekijä. Vuoden alussa voimaan tulleilla kaksin-kolminkertaisilla energiaverojen korotuksilla Suomi nousi EU-maiden kärkiverottajien kastiin.

– Kylmän ilmastomme vuoksi käytämme sähköä lähes kolme kertaa niin paljon kuin eurooppalaiset keskimäärin. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että meistä jokainen maksaa jo nyt sähköveroja moninkertaisesti sen määrän kuin muut EU-kansalaiset keskimäärin, Naukkarinen korostaa.

Viimevuotisten korotuspäätösten ja muiden toimien myötä sähköön ja lämmityspolttoaineisiin liittyvä verorasitus ja valtion verotuotto kasvavat jopa noin 1,5 miljardia euroa vuodessa verrattuna vuoteen 2010.

Lisäksi valtio saa vuodesta 2013 alkaen päästöoikeuksien huutokauppatuloja, jotka tulevat lähes yksinomaan sähkön- ja lämmöntuottajille myytävien päästöoikeuksien seurauksena. Tämänhetkisillä päästöoikeuksien hinnoilla huutokauppatulot ovat 270 – 360 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2020 saakka.

Energiateollisuus katsoo, että sähköön ja kaukolämpöön liittyviä rasitteita ei tulisi ainakaan enää korottaa alkavalla vaalikaudella, koska ne heikentävät ostovoimaa ja hyvinvointia ja hidastavat talouskasvua.

– Energiaverotuksen rakennetta tulisi kehittää niin, että energiasisältö- ja hiilidioksidikomponentteihin jakautuvan veron hiilidioksidikomponentin suuruutta pitäisi kasvattaa ja energiakomponentin vastaavasti alentaa. Tämä olisi sopusoinnussa ilmastotavoitteen pääasian eli kasvihuonekaasujen päästövähennysten kannalta.

– Päästökauppaan kuuluvilta toiminnoilta hiilidioksidivero tulisi poistaa kokonaan, koska se on päällekkäinen ohjauskeino päästökaupan kanssa. 

Asumiskustannusten kohtuullisuuteen voidaan maltillisen energiaverotuksen lisäksi vaikuttaa rakennusten hyvällä energiatehokkuudella, pitämällä huolta toimivista energia- ja lämmitysmarkkinoista sekä pyrkimällä kustannustehokkaisiin ratkaisuihin energiantuotannossa, muistuttaa Naukkarinen.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60 772